Uteliaisuus on avain yrityksen tuottavuuden ja suorituskyvyn parantamiseen Uutinen

Uteliaisuus on avain siihen, että yksilöt ja organisaatiot voivat oppia, kehittyä, innovoida ja kasvaa. Taitotalossa uteliaisuutta hyödynnetään jokaisessa opetus- ja valmennustilanteessa sekä kaikissa asiakaskohtaamisissa. Siksi juhlistamme viisivuotista taivaltamme uteliaisuusteemalla.

– Uteliaisuus on Taitotalon dna:ssa, Taitotalon toimitusjohtaja Leena Munter sanoo.

Miksi uteliaisuus on tärkeää työelämässä?

Asiakastilaisuuden pääpuhujana esiintyi Stefaan van Hooydonk, The Workplace Curiosity Manifesto -kirjan kirjoittaja ja Global Curiosity Institute -ajatushautomon perustaja.

Van Hooydonk korostaa, että uteliaisuus ei ole vain synnynnäinen ominaisuus, vaan taito, jota voi kehittää. Hän kuvaa uteliaisuutta "lihaksena", joka vahvistuu harjoittelemalla. 

Uteliaisuuden voi jakaa kolmeen ulottuvuuteen: uteliaisuus maailmaa, toisia ihmisiä ja itseä kohtaan. Näistä viimeinen – uteliaisuus omaa itseä kohtaan – on usein vaikein. Se on samalla tärkein, sillä se linkittyy resilienssiin, onnellisuuteen ja henkilökohtaiseen kasvuun.
 

Uteliaisuuden vaikutus tuottavuuteen ja oppimiseen

Yrityksissä uteliaisuus näkyy monin tavoin. Se edistää tiimityötä, lisää innovatiivisuutta ja parantaa ongelmanratkaisukykyä. 

Van Hooydonkin mukaan uteliaat työntekijät oppivat nopeammin, sopeutuvat muutoksiin tehokkaammin ja tuottavat enemmän arvoa organisaatiolleen. Hän viittaa tutkimukseen, jossa uteliaisuuskoulutukseen osallistuneet työntekijät käyttivät keskimäärin 43 tuntia oppimiseen vuodessa. Se on lähes kaksinkertaisesti verrattuna niihin, jotka eivät koulutukseen osallistuneet.
Mitkä tekijät estävät uteliaisuutta työpaikalla?

Uteliaisuuden esteitä ovat stressi, kiire, konformismi ja liiallinen itseluottamus. Kun ihminen ajattelee tietävänsä tarpeeksi, kysymysten määrä vähenee. Van Hooydonk kutsuu tätä asiantuntijan harhaksi – tilaksi, jossa uteliaisuus kuihtuu, koska uskotaan jo hallitsevansa asiat. 

– Itseluottamus tukahduttaa uteliaisuuden. Mitä enemmän luulemme tietävämme, sitä vähemmän kysymyksiä esitämme, van Hooydonk toteaa.

Konformismi tarkoittaa yksilön tai ryhmän taipumusta mukautua vallitseviin normeihin, odotuksiin tai käyttäytymismalleihin – usein ilman tietoista harkintaa. Se on uteliaisuuden vastavoima.

– Uteliaisuus on etsimistä. Konformismi on säilyttämistä, van Hooydonk sanoo.

Stefaan van Hooydonk kehottaa johtajia luomaan ympäristöjä, joissa uteliaisuus sallitaan, kannustetaan ja palkitaan.

Johtajan rooli uteliaisuuden kulttuurin rakentamisessa

Van Hooydonk painottaa, että johtajien tehtävä on tasapainottaa uteliaisuuden ja konformismin välinen jännite. Yritykset tarvitsevat molempia: konformismi takaa laadun ja jatkuvuuden, mutta uteliaisuus tuo uudistumista ja kilpailuetua. Esimerkiksi kysymys “Mitä emme näe tässä datassa?” voi avata aivan uudenlaisen keskustelun tiimissä ja johtaa parempiin päätöksiin.
 

Käytännön vinkkejä uteliaisuuden vahvistamiseen

Tilaisuudessa osallistujat tekivät mikroharjoituksia, kuten “muuta skriptiäsi” tai “haasta status quo”, joiden avulla uteliaisuutta voi vahvistaa arjessa. Van Hooydonk muistuttaa, että uteliaisuus ei ole vain yksilön ominaisuus, vaan kulttuurinen valinta. 
– Uteliaisuus on verbi. Se on toimintaa. Se on vallitsevan tilanteen haastamista – omassa tiedossa, ihmissuhteissa ja siinä, miten näet itsesi, van Hooydonk sanoo.

Organisaatiot, jotka vaalivat uteliaisuutta, eivät pelkästään menesty, vaan toimivat esikuvina ja innostavat myös muita ympärillään. Tilaisuuden keskusteluissa nousi esiin, että uteliaisuus on jo monessa asiakasyrityksessä tunnistettu ja määritelty tärkeäksi arvoksi. Se onkin nyt ajankohtaisempaa kuin koskaan, sillä uteliaisuus on avain kasvuun ja menestykseen.
 

Taitotalon juhlatilaisuus uteliaisuuden puolestapuhujana

Taitotalon kongressikeskuksessa pidetty asiakastilaisuus oli osa Taitotalon 5-vuotisjuhlavuotta, jonka teemana oli uteliaisuus. Stefaan van Hooydonkin puheenvuoro tarjosi osallistujille uusia näkökulmia ja konkreettisia työkaluja uteliaisuuden edistämiseen työelämässä. 

Tilaisuus osoitti, että uteliaisuus ei ole vain yksilön sisäinen voima. Se on myös strateginen resurssi, joka voi muuttaa koko organisaation suunnan.
 

Lue myös

Kauppalehden haastattelussa Stefaan van Hooydonk avaa, miksi “uteliaisuus ei ole pehmeä arvo, vaan kova kilpailutekijä”. Työelämässä näkyy sama ilmiö kuin väsähtäneessä parisuhteessa – Tutkija kannustaa ruokkimaan uteliaisuutta (Kauppalehti, 6.9.2025; toim. Kati Munkki).