4.5.2026
Kotihoidossa työskentely on vaativaa työtä ihmisten kodeissa.
– Pitää olla hoitotyön ja arjen moniottelija. Työ on hoitotyötä, mutta välillä pitää osata käyttää asiakkaiden laitteita ja digitaalisia palveluja, kuvaa Helsingin kaupungin kotihoidossa vastaavana sairaanhoitajana työskentelevä Kirsi Ylinen.
Ylinen suoritti Taitotalossa Terveys- ja hyvinvointiteknologia toimintakyvyn edistämisessä -koulutuksen, joka on 15 osaamispisteen laajuinen tutkinnon osa. Koulutus toteutetaan joustavasti työn ohessa verkko-opintoina. Sen tavoitteena on vahvistaa sote-alan ammattilaisten valmiuksia hyödyntää terveys- ja hyvinvointiteknologiaa käytännön työssä. Koulutusta rahoittaa Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus.
Miten teknologia nähtäisiin ystävänä eikä vihollisena?
Ylinen kehittää työssään kotihoidon digitaalisia palveluja sekä suunnittelee ja tukee uusien teknologioiden käyttöönottoa.
– Perehdyn työssäni uusiin ja olemassa oleviin teknologioihin ja digitaalisiin ratkaisuihin. Samalla mietin paljon myös asenneilmapiirin muutosta sitä, miten teknologia nähtäisiin ystävänä eikä vihollisena, Ylinen kertoo.
Tieto koulutuksesta tuli Helsingin kaupungin kotihoitoon, ja kotihoitopäällikkö Heidi Sipiläinen jakoi sen yksikköönsä. Koulutus sopi Ylisen työtehtäviin luontevasti.
Laitevaatimukset, osaamisen varmistaminen ja sääntely
Aluksi sekä Ylinen että Sipiläinen pohtivat, tarjoaisiko koulutus uutta ihmiselle, joka on jo valmiiksi perehtynyt digitaalisiin palveluihin ja terveysteknologiaan. Vastaus löytyi nopeasti.
– Lähdin koulutukseen ehkä vähän takki auki. Ajattelin, että katsotaan, mitä tästä tulee. Pian huomasin, että opiskelutehtävät olivat melko vaativia. Sain koulutuksesta uutta tietoa, esimerkiksi laitevaatimuksista, osaamisen varmistamisesta ja sääntelystä, Ylinen sanoo.
Erityisen hyödylliseksi Ylinen koki teknologiaan liittyvän sääntelyn, ohjaavan lainsäädännön ja käytännön vaatimusten käsittelyn. Koulutuksessa käsiteltiin esimerkiksi sitä, mitä merkintöjä ja vaatimuksia laitteisiin liittyy ja mitä ne tarkoittavat.
– Työssäni on tärkeää ymmärtää, mitkä ovat ne määreet, joiden pitää olla kunnossa, esimerkiksi on tiedettävä, mitä CE-merkintä tarkoittaa ja mitä merkitsee, jos sitä ei ole.
”Lopputyö ei jäänyt irralliseksi”
Koulutukseen sisältyy myös lopputyö. Ylisen lopputyö oli suunnitelma siitä, miten kotihoidossa voidaan varmistaa lääkeautomaattien käyttöön liittyvää osaamista myös varsinaisen käyttöönottokoulutuksen jälkeen.
– Ei riitä, että laitteesta järjestetään käyttöönottokoulutus. Osaamista pitää varmistaa myöhemminkin. Tein suunnitelman siitä, miten lääkeautomaattiosaaminen voidaan varmistaa esimerkiksi vuoden tai kahden päästä alkuperäisestä perehdytyksestä, Ylinen kertoo.
Lopputyö ei jäänyt irralliseksi koulutehtäväksi, vaan liittyi suoraan Ylisen työhön.
– Minun olisi joka tapauksessa pitänyt tehdä suunnitelma lääkeautomaattiosaamisen varmistamisesta.
Uusi osaaminen hyödyttää koko työyhteisöä
Sipiläisen mukaan työnantaja hyötyy henkilöstön opiskelusta eniten silloin, kun opiskelutehtävät kytkeytyvät suoraan opiskelijan työhön ja organisaation todellisiin tarpeisiin.
– Silloin osaaminen hyödyttää koko työyhteisöä. Kehittämistä on vaikea tehdä tyhjiössä, välillä tarvitaan ulkopuolelta uusia näkökulmia, Sipiläinen sanoo.
Ylinen suoritti koulutuksen noin puolessatoista kuukaudessa. Verkko-opiskelu sopi hänelle hyvin.
– Kurssialusta oli intuitiivinen, siellä oli helppo edetä ja tehtävät olivat ymmärrettäviä. Osa tehtävistä vaati tiedon etsimistä. Kokonaisuus oli hyvin suunniteltu, Ylinen sanoo.
Asenteet ja ennakkoluulot
Kotihoidossa teknologiaan liittyy asenteita ja ennakkoluuloja.
– Pelko ei ehkä ole se, että robotit vievät työt, vaan se, että hoivasta katoaa inhimillisyys ja vuorovaikutus, Ylinen sanoo.
Sipiläinen näkee asian käytännön resurssien kautta. Hoitajia ei riitä kaikkeen nyt eikä todennäköisesti tulevaisuudessakaan. Siksi teknologiaa kannattaa hyödyntää siellä, missä se tukee palvelua.
– Asiakkaat ovat itse asiassa usein tyytyväisiä digitaalisiin palveluihin, Sipiläinen sanoo.
”Koulutuksesta hyötyvät sote- ja hoiva-alojen ammattilaiset”
Ylisen mukaan Terveys- ja hyvinvointiteknologia toimintakyvyn edistämisessä -koulutus sopii sote- ja hoiva-alojen ammattilaisille, jotka työskentelevät teknologian, digitaalisten palvelujen, kehittämisen tai käytännön hoivatyön parissa. Erityisen hyödyllinen se voisi Ylisen mukaan olla vastaaville sairaanhoitajille, esihenkilöille ja niille, joiden tehtävänä on varmistaa, että digitaaliset palvelut tulevat osaksi arjen työtä.
– Hoivapuolella teknologia ja digitaalisuus ovat monessa paikassa vielä alihyödynnetty resurssi. Koulutus antaa perspektiiviä siihen, mitä kaikkea on jo olemassa ja miten muualla toimitaan, Ylinen sanoo.
Sipiläinen tiivistää koulutuksen hyödyn ymmärryksen lisääntymiseen.
– Koulutus auttaa näkemään, miten teknologia voi tukea palvelua. Teknologia ei ole pois inhimillisyydestä, vaan parhaimmillaan auttaa kohdentamaan ihmisen työtä sinne, missä sitä tarvitaan eniten.
Tutustu verkkokurssiin
Terveys- ja hyvinvointiteknologia toimintakyvyn edistämisessä
Teksti ja kuvat: Johanna Rautio
