19.12.2025
Valtteri opiskelee eläintenkouluttajan ammattitutkintoa. Sonja on sen jo suorittanut ja jatkanut opiskelua eläintenkouluttajan erikoisammattitutkintoon. Sonja toimii Valtterin mentorina, ja heidän yhteistyönsä on syventänyt molempien osaamista. He työskentelevät eri tehtävissä, mutta heitä yhdistää koirien hyvinvoinnista huolehtiminen, joka näkyy kaikessa työskentelyssä. Kumpikin heistä on aina halunnut työskennellä koirien kanssa.
Valtterilla on kaksi belgianpaimenkoiraa. Toinen koira joutui äskettäin jäämään terveyssyistä eläkkeelle, kun sen selkä ja polvi alkoivat oireilla. Toinen jatkaa työkäytössä operatiivisena sotakoirana etsien räjähteitä, aseita ja niiden osia. Koiralla on myös jäljestysosaamista. Sonjan saksanpaimenkoira on koulutettu räjähde- ja henkilöetsintään sekä jäljestys- ja vartiointityöhön. Koira on äskettäin jäänyt eläkkeelle terveydellisistä syistä.
Valtteri toimii Kaartin jääkärirykmentin koiraryhmän johtajana ja vastaa koiratoiminnasta sekä ohjaajiensa koulutuksesta. Sonja työskentelee sotilaspoliisina varuskunnan turvallisuustehtävissä koira työkaverinaan. Hän on ottanut tänä vuonna osittaisen opintovapaan erikoisammattitutkinto-opintojensa takia ja työskentelee myös omassa eläinalan yrityksessään.
Opiskelu kasvattaa ammattiosaamista ja mentorointi tukee oppimista
Opiskelu Taitotalossa lähti molemmilla tarpeesta kasvaa ammattilaisena.
– Vaikka käytännössä osasi, niin ei pystynyt selittämään kaikkea teoriassa, Sonja kuvailee.
Hänelle Taitotalon koulutus antoi teoreettisen pohjan, jota käytännön kokemus kaipasi tuekseen. Kun Valtteri kuuli Sonjan koulutuskokemuksista, hänkin innostui.
– Seurasin sivusta, mitä kaikkea Sonja sai opiskelusta, niin mielenkiinto heräsi. Opiskelu palvelee todella hyvin nykyistä työtäni, jossa suunnittelen koirakoiden koulutusta, Valtteri sanoo.
Sonja toimii Valtterin mentorina, ja heidän yhteistyönsä perustuu luottamukseen ja avoimuuteen.
– Meillä on sellainen turvallinen ilmapiiri, että uskaltaa kysyä: 'Oletko ajatellut tämän loppuun?' Ja toinen ei loukkaannu, vaan miettii, onko jättänyt jotain huomioimatta, Sonja kuvailee.
– Kun saan sanoa ajatukseni ääneen ja pohtia asioita yhdessä jonkun kanssa, pystyn ratkaisemaan ongelmia paremmin, Valtteri toteaa.
Eläimen koulutus on suunnitelmallisuutta ja oivaltamisen mahdollistamista
Nykyaikainen koirankoulutus perustuu halutun käytöksen vahvistamiseen, ei pakottamiseen. Haluamme tehdä asioita yhteistyössä, koska silloin oppiminen on syvempää ja luotettavampaa, Sonja sanoo.
Puolustusvoimilla koirien koulutus suunnitellaan pitkäjänteisesti. Ensin hahmotellaan lopputulos eli mietitään, mitä suorituskykyvaatimuksia koiralla on ja millaisia työtehtäviä se tulee tekemään. Vasta sitten aletaan rakentaa pala palalta koulutuspolkua kohti tavoitetta.
Valtteri antaa konkreettisen esimerkin räjähde-etsintäkoiran kouluttamisesta. Jos lopputavoitteena on, että koira osaa ilmaista maahan kaivetun räjähteen sijainnin kaivamatta sitä esiin, ei koulutusta aloiteta siitä, että tuote kaivetaan maahan. Koira luontaisesti haluaisi kaivaa hajun lähemmäs, ja tämä ei ole toivottu käyttäytyminen.
Sen sijaan koulutus etenee pienin askelin. Ensin tuote on näkyvillä maassa ja koira palkitaan sen löydöstä. Hiljalleen sen päälle lisätään hieman maata, muutama kivi, ja pikkuhiljaa enemmän peitekerroksia.
– Kun koira on oppinut oikean ilmaisutavan pinnalla olevaan tuotteeseen, voidaan alkaa lisätä syvyyttä. Ensin viisi senttimetriä, sitten kymmenen, lopulta vaikka kaksikymmentä senttimetriä maan alle, Valtteri sanoo.
Koiralle annetaan jokaisessa vaiheessa onnistumisen mahdollisuus, ja se oppii luotettavan ja oikean toimintatavan ilman ei-toivottuja käyttäytymisiä.
Taitotalon opinnoissa opittu shaping-menetelmä on tuonut uusia työkaluja tähän prosessiin. Siinä koira saa itse oivaltaa, mitä halutaan, sen sijaan että sitä ohjattaisiin fyysisesti tai houkuteltaisiin. Tämä aktivoi koiraa ajattelemaan ja yrittämään enemmän.
– Koira oppii oppimaan. Ja kun se itse keksii asian, oppiminen on paljon luotettavampaa kuin jos houkuttelisimme sen namilla, Sonja sanoo.
Sotakoiran hyvinvointi on jatkuvaa arviointia
Sotakoirien hyvinvointi ei ole staattinen tila, vaan jatkuvan arvioinnin kohde. Koirat työskentelevät vaihtelevissa olosuhteissa ja monenlaisissa tehtävissä. Ne etsivät räjähteitä, aseita ja huumeita, seuraavat jälkiä, partioivat ja käyttävät tarvittaessa voimaa. Työpäivät voivat olla pitkiä, jopa useampia vuorokausia kerrallaan ja koira on lähes koko ajan mukana ohjaajansa kanssa. Työtehtävät voivat ajoittua mihin tahansa kellonaikaan, eivätkä tilanteet ole millään tavalla ennalta arvattavissa. Ohjaaja on vastuussa koiransa hyvinvoinnista ja sen ylläpidosta. Esimerkiksi auton lämmössä mukavasti odottavan koiran tilanne voi muuttua, jos lämpötila laskee. Tällöin ihmisen tehtävä on huolehtia työparistaan.
Suojavarusteiden käyttäminen on tärkeä osa työturvallisuutta. Sotakoirilla on käytössä kuulosuojaimet, suojalasit, suojaliivit ja tassusuojat. Suojavarusteet opetetaan pennusta pitäen, jotta ne tuntuvat luontevilta eivätkä haittaa työskentelyä.
– Helikoptereissa, mönkijöissä ja panssaroiduissa ajoneuvoissa melu on todella kova. Samoin kuin ohjaajat, myös koirat altistuvat melulle, Valtteri kertoo.
Mutta turvallisuus on muutakin kuin varusteita.
– Koira ei ole ikinä itseisarvo työssämme. Se on yksi työväline muiden joukossa sillä erotuksella, että sen hyvinvoinnista on huolehdittava. Jos tilanne on koiralle liian vaarallinen, ei sitä käytetä, Sonja sanoo.
Riittävä lepo kuuluu työskentelevän eläimen hyvinvointiin
Koiran tunnetila eri tilanteissa, levon määrä ja palauttavat virikkeet vaikuttavat merkittävästi sen hyvinvointiin. Erityisen tärkeää on opettaa koira erottamaan työ- ja lepoajat toisistaan. Valtteri on rakentanut selkeitä merkkejä, jotka kertovat koiralle tilanteen muutoksesta.
– Kun panta ja varusteet otetaan pois ja siirrytään lepotilaan, niin koira ymmärtää voivansa käydä lepäämään. Näin koira pystyy lepäämään oikeina hetkinä ja säilyttämään työkykynsä pitkienkin vuorojen aikana, Valtteri sanoo.
Sotakoirien psyykkisestä hyvinvoinnista huolehditaan tietoisesti. Työn vastapainoksi ne saavat myös tehdä koiramaisia asioita: järsiä luita, kaivaa kuoppia, juosta vapaana ja rentoutua kotona ohjaajan kanssa sohvalla. Myös rauhalliset haistelun mahdollistavat kävelylenkit ja riehakkaat leikit lajitoverin kanssa kuuluvat sotakoirien hyvinvointiin.
Taitotalon käytännönläheinen ja asiantunteva koulutus saa kiitosta
Molemmat pitävät Taitotalon koulutuksen tasoa erinomaisena.
– Kyllä se on valtakunnan kärkitasoa, Sonja toteaa.
Kumpikin on tyytyväinen siihen, että Taitotalon kouluttajat ovat todella osaavia ja koulutus on rakennettu hyvin. Koulutuksessa on teoriaa kattavasti, ja aiheissa mennään ammattitutkinto-opinnoissakin jo todella syvälle.
Valtterin mielestä paras mittari laadulle on, miten helposti opittua voi siirtää käytäntöön.
– Olen pystynyt helposti soveltamaan oppimaani teorioita ja tekniikoita päivittäiseen työhön, hän sanoo.
Hyvä osoitus koulutuksen hyödyistä on Sonjan ammattitutkinto-opintojen aikana syntynyt työkalu. Hän rakensi opiskelujen aikana virkakoirille räätälöidyn hyvinvointikartoituksen. Sellaista ei ole aikaisemmin ollut saatavilla.
– Se siirtyi heti käyttöön, hän iloitsee.
Myös Valtteri hyödynsi sitä saman tien omien koiriensa kanssa.
Osaaminen mahdollistaa hyvinvoinnin
Taitotalosta saatu osaaminen näkyy Valtterin ja Sonjan arjessa monin tavoin. Koulutussuunnitelmat rakentuvat entistä loogisemmin kohti tavoitetta, ja uudet koulutusmenetelmät ovat laajentaneet työkalupakkia.
Koirien kouluttamisen teoria ja käytäntö kulkevat käsi kädessä, ja koiran hyvinvointi on aidosti kaiken tekemisen keskiössä. Se ei ole erillinen lisä työssä, vaan osa jokaista päivää, jokaista harjoitusta, jokaista tehtävää.
Ohjaajan osaaminen mahdollistaa, että sotakoirat voivat tehdä työtään luotettavasti, laadukkaasti ja hyvinvoivina vuodesta toiseen.
Lisätietoa
Eläintenhoidon ammattitutkinto, eläintenkouluttaja
Teksti ja kuvat: Minna Moshnikoff
