Oppisopimuskoulutuksella osaavaksi lukitus- ja turvajärjestelmäasentajaksi Opiskelijatarina

Oskari ei tullut lukitusalalle suorinta tietä. Peruskoulun jälkeen hän ehti kokeilla ajoneuvoasentajan opintoja, varastotöitä ja palovartiointia. Mikään ei oikein tuntunut omalta – ja edellinen työsuhdekin päättyi ikävästi YT-neuvotteluihin. 

Sitten hän haki töihin IHL Turvaan. IHL Turva on perheyritys, jonka toimitusjohtajana toimii Oskarin täti. Yrityksessä on töissä muitakin sukulaisia. Oskari itse on neljännen polven IHL Turvalainen. Perheyrityksellä on rautaisen ammattitaidon taustalla paljon pehmeitä arvoja ja se näkyy muun muassa siinä, että kaikki kohdellaan tasa-arvoisesti. Työntekijät ovat yhtä suurta perhettä, riippumatta siitä, ovatko sukulaisia tai työntekijöitä.

Kuten muiltakin uusilta asentajilta, myös Oskarilta edellytettiin lukitus- ja turvajärjestelmäasentajan ammattitutkinnon suorittamista oppisopimuksella. 

– Se koulutus tuli vähän pakosta, mutta lähdin kuitenkin avoimin mielin opiskelemaan, Oskari sanoo. 

Oppisopimus on oppimista arjen rytmissä

Oppisopimus opiskelumuotona sopi Oskarille, koska arki pysyi kiinni tekemisessä. Kuukaudet rytmittyivät lähipäivien ja työn vuorotellessa. 

– Yhtenä päivänä oltiin koulussa, ja seuraavana tultiin ihan normaalisti töihin. Töissä sitten samalla yritettiin myös sisäistää, mitä on oppinut, hän kertoo. 

Opiskelun alkuaikana Oskarin mielessä pyöri pelko, ettei opiskelu ei onnistukaan.

– Olen mielestäni aika huono opiskelemaan. Onneksi kutienkin opettaja osasi tuoda asiat mielenkiintoisesti esille ja oppiminen sujui, Oskari sanoo. 

Lukitusalla tarvittavan lakiosaamisen määrä yllätti 

Työpaikalla oppii käytännön tekemistä, mutta kaikkea ammatissa tarvittavaa osaamista ei voi napata työkeikoilta. Oskari huomasi nopeasti, että juuri teoriassa piilee iso osa ammattitaitoa. Lisäksi heti koulutuksen alussa hän ymmärsi, miten paljon lakiosaamista työ vaatiikaan.

– Meidän työssä on kyse siitä, että luodaan ihmisille turvallisuutta. Täytyy tietää trakasti, mitkä on meidän vastuut, Oskari sanoo.

Työ muuttui tarkoituksenmukaisemmaksi ja itsetunto nousi koulutuksen myötä

Oskarin opinnot ovat nyt todistusta vaille valmiit. Puolentoista vuoden mittainen koulutus ei jäänyt merkinnöiksi vihkon sivuille, vaan Oskari huomasi sen vaikutuksen suoraan omassa tekemisessä. 

– Opiskelu on avannut katseeni siihen, miten teen työni. Enää en vaan mene, tee ja lähde pois, vaan huomaan ajattelevani, miten ja miksi teen asioita niin kuin teen, Oskari sanoo. 

Hän alkoi hahmottaa paremmin myös työn tarkoitusta. Lukitusalan asennustöissä kyse ei ole vain “korjausoperaatiosta”, vaan siitä, että palvellaan asukkaita ja asiakkaita, joiden arkeen parantunut turvallisuus vaikuttaa joka päivä.

Konkreettisimmillaan muutos näkyi vastuussa. Oskari kertoo, että pystyy nyt hoitamaan laajempia kokonaisuuksia itsenäisemmin, kuten lukitusmuutosratkaisuja, joissa vanha lukosto muutetaan uudenlaiseksi. Se on hänen mukaansa selvä merkki siitä, että osaaminen on kasvanut. Opiskelu on kasvattanut taitojen lisäksi myös ammatillista itsetuntoa.

Mahdollisuus vaihtaa alaa on tärkeää

Oskari toivoo kaikille alanvaihtoa tai uuden opiskelua harkitseville rohkeutta ottaa askeleita siihen suuntaan, mikä itsestä tuntuu hyvälle. Hän kertoo saaneensa alussa epäileviä kommentteja, kun kertoi aikovansa suorittaa toisen ammatillisen tutkinnon. Epäilijät arvelivat, että jos hänellä on jo taustalla yksi tutkinto, jonka oppeja hän ei ole hyödyntänyt, saattavat toisestakin tutkinnosta saadut tiedot mennä harakoille.

– Vastasin epäilijöille, että uuden opiskelu on järkevää, kun ala ja työ aidosti kiinnostavat, Oskari sanoo.

Myös ammatillisesta koulutuksesta käydyssä julkisessa keskustelussa on ollut esillä, että valtio rahoituksellaan ohjaa oppilaitoksia kouluttamaan erityisesti ensimmäisen tutkinnon suorittajia. Tässä unohtuu se, että aikuisenakin voi olla tarvetta vaihtaa alaa ja kouluttautua uudelleen. Aina peruskoulusta opiskelemaan lähtevä nuori ei vielä tiedä, mitä lopulta haluaa isona tehdä. 

Taitotalo ja IHL Turva kouluttavat osaajia yhdessä 

IHL Turvan toimitusjohtaja Katri Koskela sanoo, että koulutettaessa henkilöstöä oppisopimuksella, oppilaitoksen ja työpaikan yhteistyö ratkaisee paljon. He ovat vuosien aikana kouluttaneet oppisopimuksella noin parikymmentä henkilöä. Tällä hetkellä 16 henkilöä työllistävälle yritykselle kyse on huomattavasta määrästä. 

Lukitusalalle ei ole olemassa varsinaista ammattikoulupolkua, vaan alalle koulutetaan oppisopimuksella. Oppiminen tapahtuu mestari-kisälli-mallilla. Yrityksessä väki vaihtuu jonkin verran, ja siksi pitää kouluttaa aina uusia osaajia.

– Yhteistyö Taitotalon kanssa on toiminut jo vuosia todella hyvin. Siellä ihan oikeasti välitetään siitä, että siellä opiskelevat kaverit oikeasti osaa jotain eikä saa vaan papereita käteen, Katri sanoo.

Lisätietoa 

Sähkö- ja automaatioalan ammattitutkinto, lukitus- ja turvajärjestelmäasentaja