11.6.2025
"… ammatillisen koulutuksen tarkoituksena on kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista, antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta, kehittää työ- ja elinkeinoelämää ja vastata sen osaamistarpeisiin, edistää työllisyyttä, antaa valmiuksia yrittäjyyteen ja työ- ja toimintakyvyn jatkuvaan ylläpitoon sekä tukea elinikäistä oppimista ja ammatillista kasvua."
"... tavoitteena on lisäksi tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja."
(Laki ammatillisesta koulutuksesta)
Yhteiset tutkinnon osat muodostavat viidenneksen perustutkintojen sisällöistä
Yhteisillä tutkinnon osilla on tärkeä rooli lain tavoitteiden saavuttamisessa. Ne ovat tärkeä osa opintoja ja ammatillista perustutkintoa varsinkin, jos perustaidoissa on puutteita.
Yhteisten tutkinnon osien viestinnän oppiaineissa opitaan mm. medialukutaitoa, lähdekriittisyyttä ja oman mielipiteen perusteltua ja rakentavaa ilmaisua. Yhteiskunnallisissa aineissa opitaan perustietoja demokratian pelisäännöistä, oikeuksista ja velvollisuuksista. Työelämässä on nykyisin riskejä joutua hyväksikäytetyksi ja siksi on tärkeää saada tietoa lainsäädännöstä. Opitut tiedot ja taidot auttavat arvioimaan kriittisesti eri kanavien someviestintää. Ne ehkäisevät syrjäytymistä ja tukevat osallisuutta yhteiskunnassa.
Kerran hankittua osaamista ei tarvitse uudestaan opiskella yhteisissä tutkinnon osissakaan
Jos tutkinnon suorittajalla on hyvät valmiudet itsenäiseen oppimiseen ja jonkin verran aiemmin hankittua osaamista, yhteisiä tutkinnon osia voi suorittaa itsenäisesti verkkotehtävien avulla tai mennä suoraan tenttiin. Osaamista voidaan tunnistaa ja tunnustaa aiemmin suoritettujen tutkintojen pohjalta.
Yhteisten tutkinnon osien kohdalla toimii sama periaate kuin muutoinkin ammatillisessa koulutuksessa: kerran hankittua osaamista ei tarvitse uudestaan opiskella. Hyvät perustaidot omaavien kohdalla yhteisten tutkinnon osien suorittaminen ei vie paljoa aikaa. Jos tyytyy asteikon alimpiin arvosanoihin, suoritukset saa läpi hyvinkin vaatimattomalla osaamisella. Tästä tasosta meillä ei ole varaa tinkiä. Tutkinnon suorittamisen täytyy antaa takeet siitä, että henkilöllä on edes minimitason perustaidot yhteiskunnassa ja työelämässä selvitäkseen.
YTO-aineet voivat varmistaa jatko-opinnot
Tulisiko meidän koulutuksen järjestäjänä panostaa nykyistä enemmän yleisten valmiuksien kehittämiseen? Rahoituksen niukkuuden takia tätä pitäisi kysyä myös OKM:ltä ja päättäjiltä. Moni vasta opiskelut aloitettuaan havahtuu siihen, että toisen asteen tutkinnon jälkeen voisi hakeutua korkea-asteelle jatko-opintoihin. Jotta tämä varmimmin onnistuisi, yhteisistä tutkinnon osista pitää saada hyvät arvosanat.
Meidän pitää aidosti pitää tätä mahdollisuutta avoinna ja varata riittävästi aikaa ja resursseja yhteisten tutkinnon osien edellyttämien osaamisten ja valmiuksien kehittämiseen. Ne eivät saa olla välttämätön paha, jotka suoritetaan pienimmän haitan periaatteella. Ne ovat avain yhteiskunnalliseen osallisuuteen, jatko-opintoihin ja hyvään elämään. Osaamistason nostaminen palvelee työelämää ja se on myös laajempi yhteiskunnallinen kysymys ja yksi tekijä yhteiskuntarauhan ja vakaan yhteiskunnan edistämisessä. Kaiken ei tarvitse olla helppoa. Opiskelija on tullut tänne opiskelemaan ja kehittymään, kun on hakeutunut ammatillisiin opintoihin.
Aikuiskoulutus vahvistaa myös työelämässä olevien perustaitoja
Viime vuoden lopulla saimme hyviä uutisia kansainvälisessä aikuisten taitotutkimuksen (PIAAC) tuloksista. Suomalaisten aikuisten osaaminen on vertailun paras niin luku- ja numerotaidoissa kuin ongelmanratkaisussakin. Tämän katsotaan olevan juuri suomalaisen aikuiskoulutusjärjestelmän ansiota, joka mahdollistaa oppimisen ja kehittymisen myös jo työelämässä oleville. Mutta yhdessä asiassa Suomi ei erotu edukseen.
Osaamiserot ensimmäisen polven maahanmuuttaneiden ja kantaväestön lukutaidossa olivat Suomessa vertailumaiden kärkipäässä. Jotta tässäkin mentäisiin jatkossa parempaan suuntaan, meidän täytyy jatkossa olla valmiita käyttämään resursseja aikuisten ammatilliseen koulutukseen emmekä voi löysentää vaatimuksia.
Työelämään osallistuminen mahdolliseksi yhtä aikaa jo kotoutumiskoulutuksen kanssa?
Maahanmuuttaneiden osalta huolena on Suomessa pitkät koulutusajat ennen työelämään siirtymistä. Oikea ratkaisu ei kuitenkaan ole heittää esimerkiksi YTO-aineita romukoppaan, vaan meidän tulee tarkastella kokonaisuutta. Säästöä voisi syntyä muuttamalla käytäntöjä ja työvoimalainsäädäntöä siihen suuntaan, että nykyistä paremmin tuettaisiin koulutuksen ja työelämän yhdistämistä aikuisten kohdalla.
Nykyisin kotoutumiskoulutuksessa viivytään vuoden verran. Voisiko jo tässä vaiheessa olla mahdollista aloittaa työelämään osallistuminen rinnan opintojen kanssa? Opiskelut pitäisi olla mahdollista paremmin yhdistää esimerkiksi osa-aikaiseen työntekoon.
Tea Berndtson toimii koulutuspäällikkönä Taitotalossa Oppimisen tuki ja yhteiset tutkinnon osat -koulutusryhmässä. Tea näkee aikuisten ammatillisen koulutuksen roolin tärkeänä yhteiskunnassa: ammatillinen koulutus toimii väylänä työelämään ja tukee osallisuutta yhteiskunnassa sekä luo mahdollisuuksia ja polkuja edetä koulutuspolulla. Se muuttaa ajattelua ja tarjoaa uusia oivalluksia. Tean missiona on varmistaa aikuiskoulutuksen vahva rooli ja korkea laatu. Oppiminen ja kehittyminen kuuluu kaikille ja on osa demokraattista yhteiskuntaa.
