Hyppää pääsisältöön
Digiuuvatti pääkuva

Heidi Paal työskentelee Taitotalossa verkkopedagogiikan asiantuntijana. Hän suunnittelee, toteuttaa ja kehittää verkkokursseja, verkko- ja etäopetusta sekä oppimisen digitaalisia polkuja.

Paalin toimenkuvaan kuuluu sekä pedagogiikka että erilaisista teknisistä ratkaisuista vastaaminen.

– Tuotan digitaalista sisältöä ja oppimateriaalia. Kirjoitan tekstejä, kuvaan videoita ja teen animaatioita. Digitaalinen viestintä ja viestinnän tarinallistaminen ovat lempilapsiani, Paal kertoo.

Digiopetuksen kehittämisestä ja verkkokoulutusten suunnittelusta Paalilla on pitkä kokemus niin oppilaitos- kuin yritysmaailmassa.

– Ennen ajateltiin, että tekoäly, robotiikka, erilaiset virtuaalitodellisuudet, oppimisanalytiikka ja pelillistäminen ovat tulevaisuutta. Todellisuudessa ne ovat olleet jo ennen koronaa jollakin tavalla osa jokaisen oppilaitoksen arkea.

Tulevaisuutta Paalin mukaan on miettiä mahdollisimman käyttäjälähtöisiä virtuaalisia ratkaisuja.

– Käyttäjäkokemuksen parantaminen on nykyajan verkkopedagogiikkaa. Inspiroidun oppimismuotoilusta eli siitä, että oppimista palastellaan palvelumuotoilun keinoin mahdollisimman elämykselliseksi.

Etäopetus on terminä harhaanjohtava

Etäopetus on Paalin mielestä terminä harhaanjohtava, sillä se viittaa etäällä toisista olemiseen. Eri paikassa samaan aikaan toteutettava opetus mahdollistaa kaikki samat vuorovaikutuksen elementit kuin fyysisesti samassa paikassa tapahtuva opetuskin. Se mahdollistaa myös liudan uusia vuorovaikutusmuotoja, joita ei luokkahuoneessa pysty toteuttamaan.

– Emmehän ole etäällä toisistamme, olemme ainoastaan fyysisesti eri paikoissa, ja monesti olemme esimerkiksi virtuaalisesti samaan aikaan samassa tilassa.

 Oppimistilanne verkossa voi olla yhtä vuorovaikutteinen ja monipuolinen kuin luokkahuoneessakin.

– Vain ympäristö on muuttunut. Verkossa voidaan opettaa perinteisesti luennoiden, aktivoivasti keskustellen, ryhmätöitä tehden ja käytännössä kaikilla samoilla tavoilla kuin luokassakin.

Uudet teknologiat mullistavat perinteiset opetusmenetelmät

Paal ajattelee, että vain käytännön tekeminen on sellaista, mitä ei voida vielä täysin korvata verkko-opetuksella. Nykyään tosin käytännön tekemisen opettamiseenkin löytyy virtuaalisia opetusvälineitä ja -tapoja.

Esimerkiksi erilaiset simulaatiot, virtuaaliesitykset, virtuaalimaailmassa suoritetut harjoitteet ja videomateriaali mahdollistavat käytännönläheisten asioiden oppimisen verkossa.

Ammatillisen koulutuksen kentällä opetuksessa on usein mukana opiskelijan työ- tai työharjoittelupaikka.

–  Jos opinnoissa on mukana opiskelijan työpaikka, monet käytännön harjoitukset voidaan tehdä verkon välityksellä. Opettaja voi sitten tarvittaessa valvoa ja ohjata esimerkiksi web-kameran avulla.

Ajatus siitä, että käytännön asioita ei voida opettaa ja ohjata etänä on murentumassa.

– Esimerkiksi 360-virtuaaliympäristöt tarjoavat aivan uudenlaisia opinnollistamisen mahdollisuuksia.

Digiuuvatti_heidipaal_pinkkirajattu
Paal ajattelee, että luova ja rohkea etäopetuksen kehittäminen lisää parhaimmillaan koulutuksen yhdenvertaisuutta.

Papukaija ei tuntunut omalta toteemieläimeltä

Digipedagogiikan lähettilääksi Paal kertoo päätyneensä sattumalta ja laiskuuttaan.

– Rehellisesti sanottuna kouluttajana koin joskus turhauttavaksi samojen asioiden selittämisen moneen kertaan.

Ratkaisuksi sille, ettei työ tuntuisi papukaijana olemiselta, Paal päätti toteuttaa opetuksen kerran fiksusti ja laadukkaasti digitaaliselle alustalle, jota voisi sitten jatkossa jakaa.

– Käytettävissä olevan yhteisen vuorovaikutusajan käytän asioiden syventämiseen ja aitoon dialogiin. Toisten kuuntelusta ei käytännössä koskaan seuraa mitään huonoa.

Humaani-insinööri ei rakasta tekniikkaa ehdoitta

Koulutukseltaan Paal on diplomi-insinööri.

– Insinööritaustani takia opin kyllä nohevasti uusia välineitä. Verkko-opetusta kehitettäessä uudet ja välineet ja teknologiat eivät saa olla pääasia, vaan ne ovat ratkaisu ongelmiin. Tekniikka on hyvä renki, mutta huono isäntä.

Kun tekniikkaa lähestytään pedagogiikka edellä, yksinkertaisilla ratkaisuilla voidaan tehdä eläviä ja monimuotoisia oppimistilanteita ja palvella oppimisen supersankareita eli opettajia ja opiskelijoita. Toisaalta jokainen kouluttaja on varmasti ollut tilanteessa, jossa ratkaistavana ongelmana on ajan tappaminen. Tällöin esimerkiksi opetuksen pelillistäminen toimii hyvin. Osallistujilla on hauskaa, he oppivat, ja kouluttaja voi parhaassa tapauksessa saada ansaitun lepohetken.

Koulutuksen järjestäminen on talouspolitiikkaa

Puhuttaessa koulutuksen ja opetuksen kehittämisestä rahalla ja yhteiskunnan taloudellisella tilanteella on mittavasti merkitystä.

– Uskon internettiin. Se tarjoaa monessa asiassa lisähyötyä. Etäratkaisujen ansiosta voidaan ottaa esimerkiksi isompia opiskeluryhmiä kustannustehokkaasti.

#digiuuvatti

Korona-aikana Paal on lanseerannut digiuuvatti-käsitteen.

– Digiuuvatti syntyi siitä, että julkinen keskustelu taantui lapselliseksi hyvä lähiopetus - paha etäopetus -väittelyksi. Twitterissä kaikilla oli etäopetuksesta mielipide ja joka toinen tuntui esiintyvän verkkopedagogiikan huippuasiantuntijana.

Paal vakuuttaa olevansa itsekin digiuuvatti ja että käsitteenä digiuuvatti ei sisällä pilkan häivääkään.

– Se kumpuaa myös kollektiivisesta digituskasta.

Aito verkkopedagogiikan asiantuntija Paal tunnustaa, että kyllä häntäkin turhauttaa välillä uudet järjestelmät ja se, että jatkuvasti on uusia digitaalisia työkaluja opeteltavana.

Saavutettavuus, yhdenvertaisuus ja ilmastomuutos

Julkiseen keskusteluun Paal haluaisi lisätä verkkopedagogiikan tarjoamat mahdollisuudet aidosti valtakunnallisten koulutusten järjestämiseen. Alojen, joille ammattikoulutus perinteisesti valmistaa, isot työnantajat, esimerkiksi erilaiset tehtaat, korjaamot ja tuotantolaitokset, eivät sijaitse keskellä kaupunkia, eivätkä välttämättä edes pääkaupunkiseudulla.

– Koronan myötä on havahduttu siihen, että henkilön lähettäminen koulutukseen ei edellytäkään välttämättä matkustamista. Jos Suomi halutaan pitää kokonaan asuttuna, on koulutuksen saavutettavuuteen kiinnitettävä entistä enemmän huomiota.

Yhteiskunnan rakenteita mietittäessä koulutuksen saavutettavuus ja yhdenvertaisuus ovat valtavan tärkeitä seikkoja. Koulutuksen on tuettava tasa-arvoa ja monimuotoisuutta. Tätä päivää on huomioida, että kaikki voivat osallistua koulutukseen omana arvokkaana itsenään. Etäopetukseen osallistuminen on esimerkiksi mahdollista, vaikka luokkatilanne tuntuisi vaikealta.

– Verkko-opetus on ilman muuta myös ilmastoteko.

Digiuuvatti_heidipaal_töissä_2
Heidi Paalin mukaan korona-aika on monella tapaa lisännyt vuorovaikutusta ja mahdollisuuksia osallistua, kun kokouksia on helppoa järjestää verkossa.

Digikulttuuri

Se, millaiseksi digikulttuuri työyhteisössä muodostuu, on Paalin mukaan täysin rinnastettavissa työpaikan kulttuuriin ylipäätänsä.

– Yhteisöt luovat itse oman kulttuurinsa. Myönteisen ilmapiirin rakentamisen eteen täytyy tehdä aktiivisesti työtä, olipa kyse sitten reaali- tai virtuaalimaailmasta.

Trendi, että digitaidot tukevat työelämävalmiuksia, ei ole heikkenemässä. Digiosallistumisen taidoista tulee myös entistä enemmän yhdenvertaisuustekijä, ilman niitä jää väistämättä yhteiskunnan ulkopuolelle.

– Jos ennustamme 15-20 vuotta eteenpäin on sanomattakin selvää, että tarvitsemme entistä enemmän digitaalisen osallistumisen taitoa ja sitä, että osataan toimia verkon yli aidosti vuorovaikutuksessa.

Osaamattomuus polarisoi väitteitä

Vaikka Paal puhuu ammatillisen koulutuksen toimijana, hän ei malta olla ottamatta kantaa villinä vellovaan lasten etäopetuskeskusteluun.

– Se, että etäopetus ei sopisi yhtenä opettamisen muotona lapsille on sairas väite, mitä tuoreemmat aivot, sitä paremmin ne tottuvat uusiin käytänteisiin ja toimintamalleihin.

Tänä vuonna ensimmäisen luokan aloittavat ovat työelämässä aikaisintaan noin 15 vuoden päästä. Silloin digitaitoja ja digitaalisen osallistumisen taitoja tarvitaan varmasti huomattavasti enemmän kuin nykyään.

– On lasten aliarvioimista väittää, ettei heille sopisi kohtuullisissa jaksoissa etäopetus.

Paal sanoo, että totta kai myös lähiopetukselle on edelleen tarvetta. Keskustelun jakauduttua kahtia hän on kuitenkin päättänyt puolustaa etäopetusta kynsin ja hampain. Hän haluaa, että se nähdään tasavertaisena oppimisen muotona.

– Verkkopedagogiikan kenttä tarvitsisi enemmän kaltaisiani pinkkejä digilähettiläitä. Asennemuutos etäopetusta kohtaan alkaa verkkopedagogiikkaa syvällisesti osaavista opettajista, vinkkaa digiopettajia kouluttava Paal.

Kysy lisää.

Heidi Paal
Heidi Paal
digivastaava, kouluttaja, ICT, media
020 7461 299