13.1.2022
Työn ohessa suoritettava laboratorio- ja mittausalan ammattitutkinto on uusi ja monipuolinen tapa kehittää laboratorioalan ammattiosaamista.
Aikaisemmin laboratorioalaa on voinut opiskella suorittamalla alan ammatillisen perustutkinnon tai alalle suuntaavia korkeakoulututkintoja ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa. Ammattikorkeakouluista valmistuu laboratorio- ja bioanalyytikkoja ja yliopistoista esimerkiksi kemistejä. Uuden laboratorio- ja mittausalan ammattitutkinnon laboratoriotyön osaamisala tarjoaa ammatillisen lisäkoulutusmahdollisuuden laboratorioalalla. Tutkinto soveltuu sekä alan perustutkinnon suorittaneille että alalle muilta aloilta Laihon tapaan siirtyneille.
Oppilaitokset, ammattiliitot ja työelämä pitivät ammattitutkinnon luomista tärkeänä ja Taitotalo oli ensimmäinen, joka aloitti tutkinnon opettamisen.
Nykytyöelämä edellyttää jatkuvaa osaamisen kehittämistä
Suomen ensimmäisenä erikoislaborantiksi valmistunut Petri Laiho työskentelee Turun Bayerin tuotekehityslaboratoriossa. Bayerillä tehdään kansainvälistä hittituotetta hormoniehkäisintä. Laiho työskentelee sen tuotekehityksessä.
– Laboratorioalalla ammattitaidon jatkuva kehittäminen ja päivittäminen on tärkeää. Minulle siihen tarjoutui mahdollisuus suorittamalla alan ammattitutkinto, Laiho kertoo.
Työskenneltyään laboratoriossa kahdeksantoista vuotta Laihon mieleen tuli, että hän haluaisi tehdä jotakin uutta.
– Olen ollut labrassa pitkään töissä, mutta olen tehnyt siellä kaikkea muuta, paitsi labrahommia, Laiho kertoo.
Työn murroksesta huolimatta bayerilaisten työurat ovat pitkiä
Laihon päätökseen kehittää itseään vaikutti myös tahto pysyä saman työnantajan palveluksessa. Vielä 50-vuotiaana ei kannata jäädä odottamaan eläkeputkea, vaan opetella uteliaasti uutta.
– Olen viihtynyt tuotekehityksessä ja Bayerilla. Iloitsen siitä, että pitkän työuran jälkeen uudet työtehtävät saman työnantajan palveluksessa ovat mahdollisia, Laiho sanoo.
Bayerilla työurat ovat usein pitkiä. Laiho luettelee kollegoidensa työurien pituuksia: 35 ja 45 vuotta.
– Ja olenhan itsekin ollut lähes 20 vuotta saman työnantajan palveluksessa. Jotain firma tekee oikein, kun henkilöstö on hyvin sitoutunutta työhönsä.
Tuotekehitys elämäntyönä
Ensimmäiseltä koulutukseltaan Laiho on automaatioteknikko.
– Teknillinen opisto antoi hyvät matemaattiset taidot, vaikka nykyään koneet hoitavatkin laskemisen.
Laiho on työskennellyt tuotekehityksen parissa lähes koko työuransa. Ennen Bayerin työtä hän työskenteli Nokian tuotekehityksessä testaamassa kännyköitä. Silloin Nokialla meni vielä hyvin, mutta Laihon silmiin osui työpaikkailmoitus, jossa silloinen Leiras haki tuotekehitykseensä työntekijää. Työpaikkailmoituksessa haettavalle työntekijälle listatut toiveominaisuudet osuivat kaikki Laihoon.
– Hain paikkaa. Työmatkan lyheneminen oli yksi syy työpaikan vaihtoon, Nokian tehdas oli tuolloin Salossa ja Leiraksen paikka oli Turussa, ja asuin ja asun edelleen Turussa.
Iso, isompi, Bayer
Leiras Oy ja Schering-konsernin tuotteita Suomessa markkinoinut Schering Oy yhdistyivät vuonna 2003, ja yrityksen nimeksi tuli Schering Oy. Vuonna 2006 Bayer AG hankki Schering AG:n omistukseensa. Suomessa Bayer Oy ja Schering Oy yhdistyivät, näin Bayer aloitti toimintansa Suomessa.
Nykyään Bayerilla työskentelee Suomessa yhteensä noin tuhat työntekijää. Sen lisäksi, että Bayer on Turun ylisoimaisesti suurin yhteisöveron maksaja, se on myös koko Suomen suurin yhteisöveron maksaja. Vuonna 2021 Bayer sai tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnon uudessa palkintokategoriassa pitkäaikainen kansainvälinen investoija. Presidentin kanslia korosti tiedotteessaan, että Bayerin juuret ovat Huhtamäki-konsernin lääkevalmistuksessa, jonka terveyttä edistävien tuotteiden valmistus alkoi Turussa jo vuonna 1946.
Tällä hetkellä Bayer valmistaa Turussa lääkkeitä 130 eri maahan. Tuotekehityksen parissa työskentelee 56 henkilöä. Luvussa on mukana laatu- ja laboratorio-osastot, tutkijat ja osastopäälliköt.
Kansainvälisyys osana työtä
Konsernin saksalaisuus näkyy Laihon työssä siten, että hän on vieraillut Bayerin Saksan tehtailla.
– Olen käynyt paikan päällä erilaisten digitalisaatiohankkeiden takia.
Saksaa Laiho osaa noin kaksisataa sanaa. Niillä hän pystyy tilamaan ruokaa ja kysymään ohjeita, mutta ammattikielenä saksalaisten kollegoiden kanssa käytetään englantia.
– Toisaalta, koska iso osa ohjelmistotermeistä on englanniksi, huomaan ymmärtäväni saksalaisten välistä ohjelmistokeskustelua yllättävän hyvin, Laiho kertoo.
Teknologiaosaaminen on tärkeimpiä tulevaisuuden työelämätaitoja
Tekniikka- ja digitalisaatiomyönteinen Laiho näkee, että kehittyvä teknologia muuttaa työtä koko ajan. Enemmän asioita voidaan automatisoida ja toiminta voidaan osin tai kokonaan siirtää virtuaaliseen ympäristöön. Lääkeala on Laihon mukaan digitalisaation suhteen hieman konservatiivinen.
– Meillä on esimerkiksi vielä paperiset työkirjat. Vaikka olen ollut talossa kahdeksantoista vuotta, välillä tuntuu, että Nokialla tehtiin asioita enemmän digitaalisesti.
Laiho osallistuu mielellään digitalisaatiota edistäviin hankkeisiin.
– Uusien teknologioiden hyödyntäminen vaatii vanhojen ajatusmallien ja toimintatapojen muuttamista.
Osaan käyttämistään järjestelmistä Laiho on niin kiintynyt, että ne tuntuvat hänestä välillä ihka eläviltä työkavereilta.
– Ohjelmien toimintalogiikka on toisinaan maaginen.
Märkää ja mekaanista kemiaa
Laihon ydinosaamista on mekaaninen testaus. Hän on toiminut lähes koko uransa ajan mekaanisena tuotekehitysteknikkona erilaisten lujuus- ja dimensiomittausten parissa. Bayerilla Laiho on muun muassa kehittänyt muutaman mekaanisen testimenetelmän, joista hän on saanut erittäin positiivista palautetta.
Laboratorio- ja mittausalan ammattitutkinto-opintoja Laiho suosittelee kaikille laboratorioalalla työskenteleville, joilla on motivaatiota kehittää osaamistaan.
– Opettajat olivat hyviä, ja ryhmätöissä tilastoasioista syntyi kiinnostavaa keskustelua.
Työnantajansa koulutusmyönteisyyttä Laiho kiittää vuolaasti.
– Meillä kannustetaan elinikäiseen oppimiseen. Talossa opiskellaan paljon, ja Bayerilla tehdään runsaasti diplomitöitä ja väitöskirjoja.
Hierarkiat velvoittavat oppimattomia
Bayerin tuotekehityksen laboratoriossa on hyvä työilmapiiri ja korkea koulutustaso. Laihon lähikollegat ovat laborantteja, kemistejä, diplomi-insinöörejä ja eri alojen tohtoreita.
– Labra ei ole lainkaan hierarkkinen ympäristö, keskustelu on avointa, ja kaikille uskaltaa ja saa sanoa, jos heidän kanssaan on eri mieltä.
Erikoislaboranttiopintojen myötä Laihon työnkuvaan on tullut enenevässä määrin märkäkemian tehtäviä. Opintojen sisältöä Laiho kehuu ajanmukaiseksi. Opintoihin sisältyi erilaisia analyysitekniikoita, ja Laiho onkin päässyt hyödyntämään oppimaansa työssään viikoittain. Hän on päässyt työskentelemään esimerkiksi DSC-termoanalytiikan pariin. Laihosta tuntuu, että siirtyessään laboratoriotöihin märkäkemian oppiminen vasta alkoi.
– Laboratorioalalla viisauden alku on siinä, että tietää, ettei tiedä vielä mitään.
Monien mahdollisuuksien laboratorio
Nuorille ammattiaan vielä pohtiville ja alanvaihtajille Laiho suosittelee lämpimästi laboratorioalaa.
– Jos luonnontieteet, kemia tai matematiikka kiinnostavat, tulevaisuuden työ voi hyvin löytyä laboratoriosta. Alalle tarvitaan myös paljon erilaisia insinöörejä.
Työ laboratoriossa on monipuolista. Jo pelkästään Laihon erikoislaboranttiopiskelukavereiden työpaikkojen kirjo oli moninainen: yksi työskenteli tutkimuslaboratoriossa, toinen malmilaboratoriossa ja kolmas sairaalalaboratoriossa.
Koulutus pitää laboratorioalan elinvoimaisena
Laihon mukaan kehittyvä teknologia ei vähennä koulutuksen merkitystä laboratorioalalla.
Laboratorio- ja mittausalan ammattitutkinto sisältää paljon valinnaisia opintoja, joten opiskelija voi suuntautua opinnoissaan työtehtäviensä ja kiinnostuksensa mukaisiin aihepiireihin. Valittavana on esimerkiksi mikrobiologiaa, biotekniikkaa tai laboratorioautomatiikkaa sisältäviä tutkinnon osia.
– Kemiaa tai varsinkaan koeputkikemiaa ei voi oppia pelkillä YouTube-tutoriaaleilla, vaan koulutusta tarvitaan varmasti jatkossakin, Laiho ennustaa.
Lue lisää laboratorio- ja mittausalan ammattitutkinnon opiskelusta.
