Hyppää pääsisältöön
Miisa Helenius Blogi

Tulevaisuuden lukutaito, vastuullisuus ja kestävyysajattelu nousevat digitaitojen lisäksi useissa tutkimuksissa tulevaisuuden kysytyimmiksi kyvykkyyksiksi.

Samalla yhä useammat haluavat olla mukana ratkaisemassa aikamme polttavimpia kysymyksiä, ilmastonmuutoksen, ympäristökriisien ja lajikadon ehkäisyä.

Vaikka suomalaisten yritysten vastuullisuustyössä on tapahtunut ennennäkemätön loikkaus viimeisen kahden vuoden aikana, muun muassa FIBSin yritysvastuu 2021 -tutkimus kertoo, että kestävän kehityksen liiketoimintamahdollisuuksia ei edelleenkään tunnisteta laajasti. Suomalaisten yritysten vastuullisuustyö keskittyy yhä riskien hallintaan ja negatiivisten vaikutusten hillintään. Alle kymmenen prosenttia yrityksistä kertoo, että vastuullisuus on merkittävä innovoinnin ja kehittämistyön lähtökohta.

Vastuu on jokaisen

Samaan aikaan IPCC:n raportin mukaan elämän edellytykset maapallolla heikkenevät odotettua nopeammin. Ilmastotoimilla ja luontokadon estämisellä on yhä kovempi kiire. Ongelma on monisyinen, samoin tarvittavat ratkaisut. Perinteisesti ratkaisua on haettu yksilöiden vaikutusmahdollisuuksista ja politiikasta. Viimein on alettu nähdä, että organisaatiot ja niissä toimivat ihmiset ovat tässä työssä ratkaisevassa asemassa, ja paine kovenee. Nyt jokaisen yrityksen, yritysjohtajan ja asiantuntijan on alettava pohtia, miten tarjota asiakkaille kestävää kehitystä tukevia ratkaisuja ja sitä kautta luoda uutta, kannattavaa ja kestävää liiketoimintaa.

Tässä muuttuvassa maailmassa ei voi ajatella, että vastuullisuus kuuluu vain vastuullisuusosastolle tai vain ympäristöalan tutkinnon suorittaneet voisivat olla organisaatioiden vastuullisuusasiantuntijoita. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lähes kaikki osaaminen yrityksissä tulee muuttaa vastuullisuusosaamiseksi. Tästä herääkin kysymys: Miten organisaatiot ja koulutuksen järjestäjät ratkaisevat tämän kyvykkyysvajeen?

Millaista on hyvä vastuullisuuskoulutus?

Hyvä ammatillinen vastuullisuuskoulutus vastaa vahvasti kahteen tarpeeseen.

Ensinnäkin se kuuntelee herkällä korvalla yritysmaailman tarpeita. Parhaimmillaan se osaa myös haastaa, ja sitä kautta vauhdittaa yritysten vihreää siirtymää. Se antaa vastauksia kysymyksiin

  • Millainen ammattilainen rakentaa luottamusta kestävään kasvuun?
  • Miten kestävästä kehitys viedään yritysten liiketoiminnan ytimeen?
  • Miten vastuullisuudesta tehdään yrityksessämme merkittävä innovoinnin ja kehittämistyön lähde?
  • Miten muutamme organisaatiomme ja samalla koko yhteiskunnan kulttuuria vastuullisemmaksi?
Kuva 1 Millaista on tulevaisuuden ammatillinen vastuullisuuskoulutus?
Millaista on tulevaisuuden ammatillinen vastuullisuuskoulutus?

 

Toiseksi se innostaa tekijäänsä, ammatillista osaajaa. Tulevaisuudessa kaikki osaaminen on vastuullista osaamista. Jokaisen työntekijän, insinöörin, liiketoiminnankehittäjän, viestijän, myyjän ja esihenkilön tulee omata laaja kestävän kehityksen ja vastuullisuuden yleissivistys. Pitää myös osata johtaa ja olla mukana muutoksessa sekä haastaa oman organisaation ajattelua – ja joskus omiakin luutuneita asenteita.

Millaisia kyvykkyyksiä tulevaisuuden kestävän kehityksen osaajilla pitää olla?

Millaisia kykyjä innovatiivinen vastuullinen liiketoiminta vaatii tekijöiltään? Taitotalo on mukana VASKI-hankkeessa rakentamassa vihreän siirtymän tiekarttaa yhdessä 61 muun ammatillisen koulutuksen järjestäjän kanssa. Me Taitotalon VASKI-hankkeen ydintiimissä olemme pohtineet yhdessä, millaisia kyvykkyyksiä ammatillisessa osaamisessa pitää vahvistaa, jotta kestävä kasvu tulee tietoiseksi toiminnaksi opiskelijalle. Piirsimme niistä oheisen kyvykkyyskartan.

Kuvassa kestävän kehityksen kyvykkyyskartta
Kestävän kehityksen kyvykkyyskartta


Mitä kyvykkyyksiä vihreä siirtymä sinusta vaatii? Löydätkö nuo kyvykkyydet jo nyt kartalta? Pitäisikö kartalle lisätä mielestäsi jotain?

#kestäväammattilainen #vastuullisuus, #kestäväkehitys, #vaskihanke #kestävyystiekartta #ammatillinenkoulutus #kyvykkyydet #tulevaisuustaidot #osaaminen #kyvykkyys #innovaatio #innovaatiosaaminen #Taitotalo

 

Artikkelin kirjoittajat:
Miisa Helenius toimii hankkeista ja projekteista vastaavana kehityspäällikkönä Taitotalossa ja on juuri suorittanut ympäristöalan erikoisammattitutkinnon Syklissä.
Harri Fränti toimii kouluttajana talotekniikan alalla sekä isännöinnissä. Energiatehokkuus, Lean ja Last Planner ovat myös lähellä Harrin sydäntä.
Hannu Jyringin toimenkuvaan Taitotalossa kuuluvat erilaiset hanke- ja kehitystehtävät. Hannu vastaa Taitotalon hankkeiden koordinoinnista.
Jouni Kyllönen on ammatillisen koulutuksen asiantuntija ja moniottelija, joka hengittää ammatillisia tutkintoja ja elää osaamisen kehittämisestä.

 

Kysy lisää.

Miisa Helenius
Miisa Helenius
kehityspäällikkö, projektit
050 372 5411