Taitotalossa kehitetään työelämälähtöisesti uusia koulutuksia asiakkaiden konkreettisiin tarpeisiin Uutinen

Tilaisuutta pohjusti futuristi Perttu Pölönen mukaansa tempaavalla luennollaan. 

Esityksessä Pölönen esitti näkökulmia tulevaisuuden lukujärjestykseen. Kaavamaisen tiedon syöttämisen sijaan siinä korostuivat muun muassa kommunikaatio, kokeileminen ja luovuus eri muodoissaan.

Pölönen korosti pitkäjänteisyyden ja kärsivällisyyden roolia asioiden kehittämisessä. Modernit ja ajassa mukana olevat työyhteisöt kannustavat kokeilemaan uusia asioita. Usein kuitenkin unohtuu, että uuden asian sisäänajo voi kestää kauan. Lisäksi runsas tietotulva voi vaikeuttaa fokusointia.

– Keskittymiskyvystä on tulossa supervoima, Perttu Pölönen totesi.

Pölönen viittaisi tällä oppimiseen ja aikaansaamiseen, mutta myös somessa tapahtuvaan kommunikaatioon. Uusi sukupolvi osaa päättää sekunnissa, onko asia relevantti vai ei. Tällaisessa maailmassa aitous ja rehellisyys korostuvat.

Intohimoisesti työhönsä suhtautuvat ovat menestyjiä

Pölösen mukaan intohimolla pääsee pitkälle. On vain ymmärrettävä johtaa itsensä sinne missä pääsee käyttämään ammatillista intohimoaan. 

– Intohimoinen ihminen menee vaikka läpi harmaan kiven. Sellaisen ihmisen voittaminen ei onnistu, Pölönen kiteytti. 

Oikeassa roolissa työskentelevä voi henkisesti hyvin ja saa asioita aikaan. Pölönen korosti, että ei ole erikseen työhyvinvointia ja vapaa-ajan hyvinvointia, vaan on yksi ihminen, joka tekee töitä ja on välillä vapaalla. Siksi hyvinvointikin olisi syytä nähdä yhtenä kokonaisuutena.
 

Työpajoissa keskustelut konkretisoituivat koulutuksiksi

Alakohtaisissa tilaisuuksissa vieraat pääsivät kertomaan, millainen koulutus heitä ja heidän ammatillisia intohimojaan palvelisi tulevaisuudessa parhaiten. 

Rakennusalan asiantuntijoista koostuvassa työryhmässä nousivat esiin muun muassa rakennusalan kiinnostavuus ja kansainvälisyys sekä tiimityötaidot ja eri toimijoiden yhteistyö. Työpajaa vetänyt koulutuspäällikkö Taina Rekunen kertoi keskusteluissa käyneen ilmi, että osaamisen täydentäminen on tärkeää rakennusalalla myös digitalisaation ja yrittäjyyden saralla.

Työpajassa, jossa yhteisenä nimittäjänä oli maahanmuuttajien kotoutuminen ja integraatio yhteiskuntaan, keskusteltiin vieraskielisten työntekijöiden kielitaidon kehittymisen tukemisesta työpaikalla. Fokuksessa olivat erityisesti sote-alan työpaikat. Koulutuspäällikkö Tea Berndtson kertoi, että keskusteluissa kävi ilmi selvä tarve uusien toimintamallien kehittämiselle. Kehittämisessä kielitietoisuus ja kielimentorit ovat avainasemassa. Muutos lähtee siitä, että johto oivaltaa asian merkityksen ja sitoutuu uuden toimintamallin kehittämiseen. 

Sosiaali-, terveys- ja välihuoltoalan työpajassa käytiin vilkkaasti keskustelua hiljaisen tiedon merkityksestä ja esiin saamisesta. Esimerkiksi mentoroinnilla tai parityöskentelyllä voisi saada positiivista hiljaista tietoa esiin. Henkilökunnan osaamisen riittävyyden varmistaminen tuotti myös paljon hyviä pohdintoja. Osaamista tulee ylläpitää perehdytysprosessin jälkeenkin. Koulutusasiantuntija Anne Sipiläinen kertoi, että työpajan osallistujat näkivät sote-alan positiivisen mielikuvan ja siihen pyrkimisen tärkeässä roolissa. Vaikka digitaalisuus ja teknologiaosaaminen koskee toimintaa myös sote-alalla, niin inhimillisiä arvoja ei tule unohtaa tulevaisuuden työelämässä.

Teot ja äly 2025 vastasi odotuksia

Teot ja äly 2025 -tapahtuman ideoinut tuotemyyntipäällikkö Eero Toivanen totesi tilaisuuden olleen onnistunut ja vastanneen odotuksia. Kokoontumisen tavoitteena oli luoda uutta ja katsoa tulevaisuuteen. Osa keskusteluista käsitteli asioita ja alaa laajemmin. Työpajoissa saatiin luotua uuden, osallistujien tarpeisiin täydellisesti sopivan seminaarin sisällön pääkohdat aivan konkreettisesti.

Lue myös

Taitotalo kutsuu pohtimaan tulevaisuuden työelämää 

Teksti ja kuvat: Minna Moshnikoff