14.5.2024
Ilmaisen tapahtuman pääpuhujana on futuristi Perttu Pölönen. Tapahtuma alkaa lounaalla, jota seuraa Pölösen puheenvuoro. Puheen jälkeen pidetään ala- ja aihekohtaiset suunnittelutapaamiset.
Tapahtumassa pohditaan muun muassa, mihin tulevaisuuden taitoihin pitää varautua, miten yritykset varmistavat henkilöstön jatkuvan oppimisen ja muutoskyvykkyyden, miten hallinnoidaan hiljaista tietoa ja miten digitaalisuus ja esimerkiksi tekoäly muuttavat työtä ja maailmaa.
Futuristi Perttu Pölönen tulee puhumaan Taitotalon tapahtumaan mielellään. Hänen mukaansa seuraava iso murros on inhimillinen vallankumous. On mietittävä, mikä erottaa ihmiset koneista.
– Koulutuksen järjestäjien ja elinkeinoelämän edustajien välillä tarvitaan avointa dialogia tulevaisuudesta, Pölönen sanoo.
Pölösen mukaan tulevaisuudessa ihmisyyteen liittyvien taitojen merkitys kasvaa. Esimerkiksi tarinankerronnan ja kommunikaation sekä luovuuden ja improvisaation roolit suurenevat. Tarvitaan enemmän yrittäjähenkeä, mutta toisaalta myös tiimityöskentelytaitoja. Muutoskyvykkyys vaatii uteliaisuutta ja kokeilunhalua.
– Enää ei ole kyse siitä, mitä tiedät ja mitä olet oppinut, vaan siitä, miten nopeasti opit uutta ja miten nopeasti pystyt soveltamaan oppimaasi. Useimmilla tulee olemaan monta eri työuraa.
Työelämä muuttuu pirstalemaisemmaksi ja vastuu osaamisesta jää osin yksilöiden omille harteille. Pölösen mukaan koulusta valmistumisen tavoitteen pitää kaikilla koulutusasteilla olla se, että valmistumisen jälkeen oppijalla, opettajilla ja oppijan mahdollisella tukiverkostolla on tunne, että oppija pärjää jatko-opinnoissa ja työelämässä.
– Ei tarvitse olla nopein ja fiksuin, mutta koulutusasteesta riippumatta opintojen päättymisen jälkeen pitää voida nukkua yönsä rauhassa.
Aloittelijan asenne vie pitkälle
Pölösen mukaan tulevaisuudessa kaikkien on suostuttavatta työurallaan yhä uudestaan ja uudestaan takaisin oppilaaksi. Sen myöntäminen, että aina on opittavaa, on tärkeää. Jos on aloittelija uudestaan ja uudestaan, pääsee pitkälle. Sitä paitsi aloittelijan tuoreet silmät ja uusi katse tuovat asioihin raikasta tarkastelukulmaa.
– Työelämässä on päästävä mallista, että oppiminen olisi vain lapsille. Sanonnalle, joka alkaa, että tuohon ikään mennessä pitäisi, ei tulevaisuuden työelämässä ole sijaa.
Pölönen sanoo, että osaamisen kulissista on luovuttava. Olemme usein ihan pihalla, mutta emme voi myöntää sitä. Tulevaisuudessa on uskallettava olla haavoittuva, koska kohtaamme enemmän tilanteita, joissa olemme kaikki aloittelijoita, kuten esimerkiksi tekoälyn murrokset, pandemiat tai sodat.
Teknologia parantaa ihmisten kyvykkyyttä
Pölönen kertoo, että generatiivinen tekoäly on iso asia siksi, että tähän asti ihminen on ollut ainoa laji, joka on käyttänyt ihmisten kieltä. Nyt ensimmäistä kertaa kieli on karannut ihmisiltä, ja sitä käsittelee joku muu. Ja se joku muu on jo nyt parempi. Sillä on parempi sanavarasto. Se osaa synonyymit paremmin, ja sen referointitaidot ovat vertaansa vailla.
– Ihmiskunnalla ei ole kokemusta siitä, että meidän kieltämme käyttää joku toinen. Jos muutamassa vuodessa on tapahtunut näin paljon, millainen maailma on 50–100 vuoden päästä. Seurauksia ja sitä, mitä ihmisten kyvykkyyksille käy, on vaikea ennustaa.
Pölösen mukaan tekoälyä kannattaa käyttää siihen, missä tarvitsemme apua. Meillä ei ole pulaa ihmisistä, mutta meillä on pulaa työvoimasta, joka voi laskea tuhat laskua sekunnissa tai joka voi lukea tuhat tieteellistä artikkelia yössä. Tekoälystä ei kannata yrittää luoda ihmisen kopiota. Pölönen kysyykin, kumpi on fiksumpi, tekoäly vai orava. Oravalla on vietit, vaistot ja intuitio, joilla se pärjää luonnossa. Toisaalta tekoäly on päässyt yliopistoon, mutta orava ei. Ihmisen ja tekoälyn yhteistyöllä saadaan aikaan loputon kapasiteetti, esimerkiksi muistia ja keskittymistä. Läpi historian uutta teknologiaa on luotu ihmisen avuksi. Kun silmällä ei nähty avaruuteen, tehtiin teleskooppi, solutasolle luotiin mikroskooppi.
– Teknologia parantaa ihmisen kyvykkyyttä. Kukaan ei sano junaa epäluonnolliseksi, koska se juoksee nopeampaa kuin ihminen.
Ihminen on aina halunnut lisää ja lisää
Pölönen välttää vertaamasta tekoälyn keksimistä esimerkiksi sähkön tai internetin keksimiseen. Vertailemalla yritämme pakottaa historian muottiin, mutta generatiivinen tekoäly tulee yllättämään tavoilla, joita on vaikea nähdä. Se tulee läpäisemään terveydenhuollon, liikkumisen, asumisen ja ihan kaiken. Jokainen sukupolvi keksii tietyt asiat uudelleen. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun maailma muuttuu kerralla ratkaisevasti.
– Pahinta ei ole epäonnistuminen, vaan se, jos onnistumme väärissä asioissa. On kyse arvoista. Kasvu ja menestyminen eivät ole onnistumisia, jos niiden lieveilmiöinä ovat sodat, pakolaiset ja ilmastonmuutos. Pitää nähdä inhimillisyyden ja sosiaalisuuden arvo, nykymittarit voivat olla vääriä. Teknologia muuttaa isolla kädellä sitä, miten arkeamme elämme.
Pölönen korostaa, että työn vähenemisestä on puhuttu teknologian kehityksen yhteydessä usein. Tiski- ja pyykinpesukoneet vähensivät töitä. Samaa povattiin internetistäkin, mutta se toikin työn kotiin. Tilalle on tullut aina uutta tekemistä, koska ihminen on aina halunnut lisää ja lisää. Vaikka sama määrä arvoa voidaan luoda puolessa ajassa, todennäköisesti keksimme uutta tehtävää tilalle.
– Toivon, että tekoäly antaa yhä useammalle mahdollisuuden keskittyä itselleen tärkeisiin asioihin. Maailmassa on paljon asioita, joita emme voi kontrolloida.
Tulevaisuuden teknologioita on kehitettävä vastuullisuus edellä
Pölönen muistuttaa, että markkinavoimat eivät ole moraalivoimia. Esimerkiksi sosiaalinen media voisi olla erilainen. Siitä tuli haitallinen, mutta tuottava. Tulevaisuudessa tekoäly voi olla superhyödyllinen, mutta sitä voivat ohjata väärät kannustinjärjestelmät.
– Olemme lähellä utopiaa, mutta häikäilemättömien tahojen ei pitäisi voittaa. Kilpailu saa mediat taistelemaan jutuista, ja sosiaalisen median alustat taistelevat käyttäjistä. Kilpailu on härskiä, ja se ei perustu laatuun, vaan siinä käytetään hyväksi ihmisluonnon heikkouksia. Ihannemaailmassa sosiaalisen median voisi ajatella kunnioittavan käyttäjien aikaa, mutta rima laskee koko ajan.
Pölösen mukaan Taitotalon kaltaiset yhteiskunnalliset toimijat edesauttavat tulevaisuuden teknologioiden kehittämistä oikeaan suuntaan. Laadun ja tuottavuuden on noustava ilman, että ronskeimmat ja häikäilemättömimmät toimijat vievät potin.
– Koulutuksen järjestäjät kantavat yhteiskuntavastuuta keskustelemalla elinkeinoelämän kanssa tulevaisuuden osaamisista, ja osallistun mielelläni keskusteluun, Pölönen sanoo.
Teksti: Johanna Rautio, Taitotalo
Kuvat: Perttu Pölönen, Lari Järnefelt & Jarkko Mikkonen
