Lilinkotisäätiön henkilöstölle somaattista osaamista TäsmäKoulutuksella Taitocase

Lilinkotisäätiön palvelukotien asukkaat vanhenevat ja hoitajien osaamiskenttä laajenee. Ohjaajat tarvitsevat uutta osaamista ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetoipujien hoitotyöhön. Avuksi otettiin Taitotalon järjestämä TäsmäKoulutus.

25.10.2023

Lilinkotisäätiön henkilökuntaa ryhmäkuvassa

Lilinkotisäätiö ylläpitää kuutta mielenterveys- ja päihdetoipujille tarkoitettua palvelukotia pääkaupunkiseudulla. Parinkymmenen toimintavuoden aikana palvelukotien asukkaat ovat alkaneet ikääntyä. Mielenterveystyöhön erikoistuneen henkilökunnan huomattiin tarvitsevan lisäosaamista somaattisesta hoitotyöstä ja ikääntyvien sairauksista. 

– Kehityskeskusteluissa tuli esille, että meillä ei ole riittävää osaamista ikääntyvien mielenterveyspotilaiden somaattiseen hoitoon. Asiakaskuntamme vanhenee koko ajan ja siksi uutta osaamista tarvitaan, Koskikodin johtaja Päivi Tjäder sanoo.

Taitotalo valikoitui koulutuksen toteuttajaksi aiempien hyvien kokemusten vuoksi

Lilinkotisäätiön Suutarinkodilla toiminta on hoivapainotteista. Koskikoti A on toimintakykyä ylläpitävä ja siellä tarjotaan hoivaa asukkaille. Koskikoti B puolestaan on intensiivisen kuntoutuksen talo. 

Suutarinkoti siirtyi hoivapainotteiseksi vuonna 2018 ja koulutti silloin ensimmäisen kerran henkilöstöä ikääntyvien somaattiseen hoitotyöhön. Koulutukseen oltiin silloin tyytyväisiä ja siksi yhteistyötä jatkettiin Taitotalon kanssa koulutustarpeen uusiuduttua. 

– Meille on tullut uusia ja työkierrossa olevia työntekijöitä. Halusimme päivittää heidänkin osaamisensa somaattiselta puolelta, Suutarinkodin johtaja Marika Hamarila sanoo. 

Lisäksi Koskikodin henkilöstö tarvitsi uutta osaamista.

Henkilöstö rakensi koulutuksen sisällön yhdessä Taitotalon asiantuntijoiden kanssa

Koulutusta lähdettiin rakentamaan osallistamalla Lilinkotisäätiön henkilökuntaa vahvasti sisällön suunnitteluun. Suunnitteluryhmässä oli mukana hoitotyötä tekeviä ohjaajia, johtotason henkilöitä ja lisäksi Taitotalon asiantuntijoita. Ryhmän tekemiä suunnitelmia kierrätettiin henkilökunnalla ja näin ne saatiin jalostumaan. Henkilöstö sitoutui koulutukseen hyvin saatuaan olla mukana tekemässä siitä juuri omiin tarpeisiinsa sopivaa.

– Suunnittelussa oli mukana esimerkiksi aivan uusi, nuori työntekijä sekä kokenut, aiemmin jo Taitotalon kanssa järjestetyssä koulutuksessa ollut henkilö. Näin saimme huomioitua suunnittelussa monta näkökulmaa, Päivi Tjäder sanoo.

– Taitotalon osaaminen oli suunnittelussa myös avainroolissa. Lisäsimme koulutukseen Taitotalon asiantuntijoiden suosituksesta esimerkiksi nestehoitoa, Päivi Tjäder sanoo.

Päivi Tjäder
Koskikodin johtaja Päivi Tjäder.


 Muita koulutukseen kuuluvia opintokokonaisuuksia olivat esimerkiksi aivoterveyden tukeminen, asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus, suolistosairaudet, gynekologia ja urologia, kipu ja uni sekä kinestetiikka.

Koulutukseen osallistui ohjaajia, joiden katsottiin hyötyvän uuden oppimisesta eniten. Tällaisia olivat vakituisessa työsuhteessa olevat henkilöt, jotka ovat jo hetken aikaa olleet talossa ja tuntevat prosessit hyvin. Koulutettavissa oli sekä nuoria että kokeneempia ohjaajia. Suutarinkodilta koulutuksessa oli 8 ja Koskikodilta 11 ohjaajaa, jotka ovat pohjakoulutukseltaan lähi- tai sairaanhoitajaa. Lisäksi valintoihin vaikutti, että osa henkilöstöstä oli jo sitoutunut muihin opintoihin.

TäsmäKoulutuksella laajempi koulutus

Koulutusta oli alun perin mietitty hieman toteutunutta suppeammaksi, vaikka tarvetta isommalle kokonaisuudelle olikin. Taitotalon asiakkuuspäällikkö Mirja Kautiainen kuitenkin auttoi ELY-keskuksen TäsmäKoulutus-rahoituksen hankkimisessa, ja koulutus saatiin toteutettua suunnitellun kokoisesti.

TäsmäKoulutuksen idea on, että sitä voi hyödyntää yrityksen henkilöstön kouluttamisessa, kun toiminnassa tapahtuu muutoksia ja on tarvetta päivittää henkilöstön osaamista. Työnantaja maksaa 30–50 % koulutuksen hinnasta ja ELY-keskus kuittaa ylijäävän osan.

– Ilman TäsmäKoulutuksen tuomia mahdollisuuksia olisimme joutuneet kouluttamaan paljon suppeammin, Päivi Tjäder toteaa.

Koulutus toi palvelukodeille aktiivisen tiedon jakamisen mallin

Päivi Tjäder kertoo, että koulutuksen juuri päätyttyä on vielä vaikea arvioida kaikkia koulutuksen tuomia hyötyjä kokonaisuudessaan. Kuitenkin jo nyt hoitajien ammatti-identiteetti on kasvanut ja heidän työhönsä on tullut varmuutta. Nämä seikat vaikuttavat työhyvinvointiin ja viihtyvyyteen.

Koskikodissa henkilökunta kokoontuu niin sanotuille osastontunneille, jonne on koulutuksen myötä otettu uudeksi osaksi mukaan opitun tiedon jakaminen. Koulutuksessa käyneet ovat saaneet kertoa eteenpäin oppimiansa asioita eri teemoista. Vastaava toiminta on Suutarinkodissa toteutettu päivittäisjohtamisen palavereissa.

– Koulutuksessa olleet ovat itse jakaneet vuorot, kuka kertoo muille mistäkin aiheesta. He ovat tehneet esityskalvot ja kertoneet oppimansa kaikille muillekin. Tämän jälkeen asiasta on keskusteltu yhdessä, Marika Hamarila sanoo.

Marika Hamarila
Suutarinkodin johtaja Marika Hamarila.


Koulutuksessa saatuja oppeja on jalkautettu koko henkilökunnalle. Yhteiset tiedonjakohetket ovat heijastuneet hyvin arkeen ja näkyvät asiakkaille sujuvampana palveluna. 

– Olemme saaneet rakennettua sisäisen tiedon jakamisen mallin. Meillä on tiedonvälitys nyt ihan uudella tasolla. Aiomme jatkossa käyttää tätä samaa mallia muidenkin koulutuksien kanssa, Päivi Tjäder toteaa.

Osaavan henkilöstön taidot näkyvät asukkaille konkreettisesti

Palvelukodeissa tavoitellaan asiakkaan näköistä arkea ja se pystytään koulutuksen myötä toteuttamaan paremmin. 

– Ohjaajat uskaltavat esimerkiksi mennä ergonomiatilanteisiin enemmän asukkaiden ehdoilla ja kokeilla erilaisia tapoja toimia. Sellaisia tapoja, jota ovat asukkaille yksilöllisempiä, Marika Hamarila sanoo.

– Aikaisemmin on herkemmin kysytty ohjetta sairaanhoitajilta, mutta nyt kokeillaan itse erilaisia tapoja asukas huomioiden. Sairaanhoitajilta haetaan vain varmistus, että uusi kokeiltu tapa on sopiva, Hamarila jatkaa.

Myös haavanhoidossa palvelukodeissa osataan nyt tehdä itse enemmän. Saattohoitoonkin on tullut muutoksia.

– Koulutuksen jälkeen olemme esimerkiksi tehneet kotisairaanhoidon kanssa päätöksiä, että voimme saatto hoitaa asukkaan arvokkaasti täällä hänen omassa kodissaan, eikä häntä ole tarvetta lähettää muualle, Päivi Tjäder kertoo.

Uusi saattohoitoprosessi on saanut hyvää palautetta myös muita asukkailta.

Henkilöstöstä huolehtiminen on tärkeää

Päivi Tjäder kertoo, että osaava henkilökunta on Lilinkotisäätiön tärkein voimavara. Hoitohenkilöstöä tuetaan osaamisen kehittämisessä ja heille annetaan siihen mahdollisuus. Uusia oppeja arvostetaan, niitä jaetaan ja otetaan ilolla vastaan. Työhön saadaan merkityksellisyyttä osaamisella ja sen kehittämisellä. 

Lilinkotisäätiön johtajia on koulutettu valmentavaan johtajuuteen ja on luotu rakenteita henkilöstön äänen esille tuomiseen. Yrityksessä on tehty monenlaisia toimia, jotta henkilöstön työolot pysyvät hyvänä. Taitotalon kanssa yhteistyössä toteutettu ja ELY-keskuksen osarahoittama mielenterveys- ja päihdehoitotyötä tekevien hoitajien osaaminen ikääntyvien hoitotyössä -koulutus on vain osa Lilinkotisäätiön henkilöstötyötä. 

Yläkuvassa on Lilinkotisäätiön ja Taitotalon henkilöstöä koulutuksen päätöstilaisuudessa Taitotalossa.

 

Teksti ja kuvat: Minna Moshnikoff