24.2.2026
Aviopari Emiliia ja Oleh Nazarko pakenivat Ukrainan sotaa ja asettuivat asumaan Suomeen. Oleh saapui Suomeen vuonna 2022 pariskunnan neljän lapsen kanssa. Emiliia jäi vielä tuossa vaiheessa Ukrainaan jatkamaan työtään kätilönä. Hän koki, ettei voisi jättää potilaita tai työyhteisöään.
– Kukaan ei tiennyt, olisiko kyse lyhyestä kriisistä vai pitkästä sodasta. Tämän epävarmuuden vuoksi päätin jäädä Ukrainaan ja katsoa, mihin tilanne kehittyy, Emiliia sanoo.
Lopulta sodan pitkittyminen ja jatkuva huoli saivat hänetkin muuttamaan Suomeen vuonna 2024.
– Oli elämäni vaikein päätös jättää työ, kotimaamaa ja kaikki tuttu. Lähdin, koska nuorin lapseni tarvitsi äitiään, Emiliia sanoo.
Keitä ovat Emiliia ja Oleh Nazarko?
Emiliia ja Oleh ovat ukrainalainen pariskunta. Kotimaassaan Emiliia työskenteli suuressa synnytyssairaalassa, jossa hoidetaan raskauden suunnittelua, synnytyksiä ja kaikkea niihin liittyvää. Sairaalassa hoidetaan myös keskosia. Emiliia työskenteli sairaalassa yli 20 vuotta ja tänä aikana hänelle rakentui vahva hoitohenkilön ammatti-identiteetti.
Oleh on taustaltaan tekniikan ja teollisuuden ammattilainen. Hän on valmistunut tekstiiliteollisuuden tekniseksi asiantuntijaksi, työskennellyt kemianteollisuudessa ja myöhemmin pitkään rakennusalalla.
Emiliia ja Oleh tapasivat Ukrainassa molempien vielä opiskellessa. He menivät namisiin pian tapaamisensa jälkeen. Ensimmäinen lapsi syntyi tämän jälkeen – hän on nyt 30-vuotias. Pariskunnan muut lapset ovat 22-, 20- ja 15-vuotiaita.
Kotoutumiskoulutus Taitotalossa toi kieleen ja arkeen rytmin
Emiliia ja Oleh ohjattiin TE-toimiston kautta suomen kielen kursseille. Kotoutumiskoulutus Taitotalossa alkoi syksyllä ja toi arkeen sekä selkeän viikkorytmin että turvallisen oppimisympäristön.
– Suomen kielen opiskelu oli ensimmäinen asia, jonka halusin aloittaa Suomessa. Ilman kieltä mikään muu ei onnistu, Emiliia kuvaa.
Puolisoista tuli Taitotalon opiskelijoita, mutta he päätyivät eri ryhmiin. Silti he kulkivat aamuisin yhdessä kouluun ja illalla takaisin kotiin. Se loi turvaa uuteen arkeen uudessa maassa. Uusi maa ja uudet kuviot jännittivät.
Erityisen tärkeäksi heille tuli suomi toisena kielenä -kouluttaja Irina Kozyar, joka osasi venäjää ja myös hieman ukrainaa. Hänen ammattitaitonsa ja tapansa kohdata opiskelijoita madalsi kynnystä suomen opiskeluun.
– Minulle riitti, että näin vain hänen nimensä, niin ymmärsin, että täällä pystyn oppimaan. Minua ei enää huolestuttanut, Emiliia huokaisee.
Oleh ehti kokeilla Suomessa jo aikaisemmin lyhyempiä suomen kielen kursseja. Aiempien koulutusten opettajat eivät puhuneet mitään hänen osaamaansa kieltä ja kokemukset jäivät pinnallisiksi. Oleh ei osaa englantia, mutta puhuu ukrainan ja venäjän lisäksi puolaa. Ja nyt myös vähän suomea.
– On vaikeaa, kun opettaja ei ymmärrä sinua. Nyt onneksi suomen kieli alkaa minullakin pikkuhiljaa sujua, hän sanoo.
Kotoutumiskoulutuksessa ei opeteltu vain kieltä. Opintoihin kuului myös suomalaisen yhteiskunnan, viranomaisten, digipalvelujen ja omien oikeuksien läpikäyntiä.
– Täällä kaikki hoituu sähköisesti. Opimme jo kotoutumiskoulutuksessa, miten esimerkiksi terveydenhuoltojärjestelmä toimii, Emiliia kertoo.
Emiliia jatkoi kotoutumiskoulutuksesta lähihoitajan opintoihin
Emiliia haluaa jatkaa työskentelyä hoitoalalla, koska hänellä oli alalta pitkä työkokemus kotimaastaan. Hän hakeutui Taitotalon sosiaali- ja terveysalan perustutkintotoon, lähihoitajan koulutukseen, jossa hän voi täydentää aiempaa ammattiosaamistaan suomalaisen järjestelmän mukaiseksi.
– Ammattiasiat ovat minulle tuttuja, mutta suomeksi opiskelu on raskasta. Teoria vieraalla kielellä vie enemmän aikaa, hän pohtii.
Emiliia on tällä hetkellä työharjoittelussa päiväkodissa. Siellä hän on osoittanut olevansa omatoiminen työntekijä, joka näkee tekemisen paikat itsenäisesti. Hänellä on empaattinen ja sensitiivinen suhtautuminen lapsiin ja hänestä näkee, että hänellä on hoitajan sielu.
– Lähihoitajan työssä tärkeintä on myötätunto ja halu auttaa, hän sanoo.
Oleh valitsi rakennusalan koulutuksen, jonka avulla toivoo työllistyvänsä Suomeen
Oleh puolestaan jatkoi luontevasti rakennusalalle suunnattuun koulutukseen. Taitotalossa aloitettiin ryhmä, joka oli suunnattu maahanmuuttaneille. Siihen Olehkin pääsi. Koulutuksessa vuosien työkokemus Ukrainasta saa hiljalleen rinnalleen suomalaisen rakennustekniikan ja määräysten tuntemuksen.
– Suomessa kaikki on laskettu viimeistä ruuvia myöten. On paljon uutta teknologiaa ja laitteita, mutta aiemmista taidoista on hyötyä, Oleh kertoo.
Opinnoissa Olehia auttaa eteenpäin hänen pitkä kokemuksensa rakennuksilta. Hän on innostunut uusista tekniikoista ja peilaa jatkuvasti uutta aikaisempaan osaamiseensa. Rauhallinen luonne ja kiinnostunut suhtautuminen uusiin asioihin ovat hänen vahvuuksiaan oppijana.
Kieli, työ ja kaksi kotimaata
Arki Suomessa on erilaista kuin Ukrainassa. Heidän mukaansa suomalainen yhteiskunta huolehtii ihmisten ongelmista ja pyrkii takaamaan arvokkaan elämän. Emiliia vaikuttuu erityisesti siitä, miten vanhuksia hoidetaan.
– Hoito vanhuksille on todella hyvä, se yllätti minut, hän sanoo.
Suomalaiset pihat ilman aitoja ja pihalle jätetyt tavarat kertovat yhteiskunnasta, jossa ihmisiin luotetaan. Se luo turvallisuuden tunnetta. Toisaalta he ovat huomanneet, että Suomessa monet kokevat yksinäisyyttä. Se on erilaista sosiaalisesti aktiivisempaan arkeen tottuneille ukrainalaisille.
Vaikka Suomi on tarjonnut koulutuksen, turvan ja mahdollisuuden rakentaa uutta elämää, kotimaa ei ole kadonnut mielestä. Ukrainassa asuu edelleen paljon kummankin sukulaisia.
– On vaikea selittää, miten mikään paikka voisi korvata sen kodin, jossa olen syntynyt. Muistan jopa talon tuoksun, Emiliia kuvailee.
Heille on kuitenkin alkanut muodostua uusi ystäväpiiri ja arki Suomessa ja sen avulla he voivat pitää katseen eteenpäin. He toivovat rauhaa Ukrainaan ja Eurooppaan – ja samalla vakaata arkea lapsilleen Suomessa. Heillä on nyt ja tulevaisuudessa kaksi kotimaata.
Tutustu
Lisätietoa kotoutumiskoulutuksesta Taitotalossa
https://www.taitotalo.fi/opiskelijalle/koto-kotoutumiskoulutus-taitotalossa
Lisätietoa lähihoitaja, sosiaali- ja terveysalan perustutkinnosta
https://www.taitotalo.fi/koulutukset/sosiaali-ja-terveysala/6831-7100-7101-lahihoitaja-sosiaali-ja-terveysalan-perustutkinto
Lisätietoa rakennusalan koulutustarjonnasta Taitotalossa
https://www.taitotalo.fi/koulutukset/rakennusalan-koulutukset
https://www.taitotalo.fi/koulutukset/opiskele-ja-tyollisty-rakennusalalle
Kotoutumiskoulutus tukee matkalla kohti itsenäistä ja hyvää arkea Suomessa
Kotoutumiskoulutus on Suomeen muuttaneille tarkoitettua, pääsääntöisesti työvoimakoulutuksena järjestettävää opetusta, joka edistää suomen kielen taitoa, yhteiskunnallisia valmiuksia ja työllistymistä. Taitotalolla on 35 vuoden kokemus kotoutumiskoulutuksen järjestämisestä. Vuonna 2025 Taitotalolla oli 1445 opiskelijaa kotoutumiskoulutuksessa.
Teksti ja kuvat: Minna Moshnikoff
