13.10.2025
Mallin perusteella on luotu infograafi, joka jäsentää opiskelijan polun kymmenen askeleen kautta. Infograafi rakennettiin yhteistyössä Taitotalon erityisopettajien ja ammatillisten kouluttajien kanssa. Se tukee ammatillisen koulutuksen ammattilaisia tarjoamaan opiskelijoille oikeita asioita oikeaan aikaan.
Infograafissa kuvatuista toimintamalleista hyötyvät kaikki opiskelijat, oli heillä oppimisen haasteita tai ei. Jokainen vaihe sisältää oppilaitoksessa konkreettisia pysähtymisen paikkoja, jotka tukevat opiskelijan oppimista, kasvua ja työllistymistä. Tässä blogissa esittelemme nämä askeleet ja niiden taustalla olevan yhteistyön merkityksen.
Askeleet ovat
- Hakeutuminen
- Opiskelijavalinta
- Opintojen alussa
- HOKS
- Puuttuvat työelämäosaamisen hankinta
- Puuttuvan ammatillisen osaamisen hankinta
- Työssäoppimisjakso
- Osaamisen näyttäminen
- Työnhaku
- Työllistyminen
Opintojen alkumetrit – tietoa ja tukea hakeutumisvaiheesta lähtien
Ensimmäisiä askeleita otetaan jo ennen kuin opiskelijaa on valittu Taitotaloon opiskelijaksi. On tärkeää, että opiskelija jo hakeutuessaan tietää alasta perusasiat. Panostamme Taitotalossa siihen, että jokaisesta tutkinnostamme on hyvät esittelytekstit nettisivuillamme, ja julkaisemme jatkuvasti opiskelijatarinoita, joissa kerrotaan eri alojen opiskelusta ja työstä sekä niiden vaatimuksista.
Opiskelijavalinnan haastatteluvaiheessa hakijoiden kanssa käydään keskustelua ja selvitetään, mitä he valmiiksi tietävät alasta ja onko heillä esteitä työllistyä alalle. Monella alalla erityisopettaja on haastatteluissa mukana, jotta hakijoiden tuen tarve saadaan arvioitua realistisesti hyvissä ajoin. Jos opiskelija on esimerkiksi peruskoulussa ollut erityisen tuen piirissä, se ei automaattisesti tarkoita, että hän tarvitsisi erityistä tukea ammatillisten opintojen aikana. Pyrimme tukemaan oikea-aikaisesti kaikkia opiskelijoitamme silloin kun he sitä tarvitsevat.
Erityisopettaja ja opiskeluhuolto ovat mukana opintojen alkuvaiheessa, kun opiskelijoita perehdytetään oppilaitoksen käytänteisiin. Purimme siihen, että erityisopettajasta tulee opiskelijalle tuttu kasvo. Tuttuus madaltaa kynnystä olla yhteydessä erityisopettajaan ja tuen pyytämisestä tulee helpompaa.
Opiskelijaryhmän ryhmäyttäminen koetaan Taitotalossa tärkeäksi, koska opiskelijat saavat toisiltaan vertaistukea opintojen aikana. Tutkimusten mukaan opintojen keskeyttämiset vähenevät, kun opiskelijat tuntevat toisensa ja tsemppaavat toisiaan. Joskus on helpompi kysyä apua opettajan sijaan opiskelukavereilta, esimerkiksi jos ei ymmärtänyt ohjeita, miten kotitehtävä piti palauttaa.
HOKS ja erityisen tuen suunnitelma tukevat toisiaan opintojen aikana
Opintojen alussa käydään opiskelijan kanssa HOKS-keskustelu, jossa tehdään henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen suunnitelma. Se kirjataan ylös ja allekirjoitetaan. Opintojen edetessä HOKSia päivitetään tarpeen mukaan, kun suunnitelmat tarkentuvat tai muuttuvat. Jos opiskelijalla on tarvetta erityiseen tukeen, on erityisopettajan hyvä olla HOKSin teossa mukana. HOKSin lisäksi erityisen tuen antamisesta tehdään kirjallinen suunnitelma, jossa jokaisella on oma roolinsa. Työllistymisestä puhutaan tässäkin vaiheessa ja pohditaan opiskelijan kanssa hänen mahdollisia polkujaan työelämässä.
Opintojen aikana hankitaan sekä työelämäosaamista että alan ammatillista osaamista. Tärkeitä työelämätaitoja ei saa unohtaa, vaikka niitä ei tutkinnon perusteissa mainitakaan. Työelämätaitoja ovat esimerkiksi, että sovitut tehtävät tehdään ajoissa, poissa ei voi olla ilmoittamatta ja että myöhästyminen antaa huonon vaikutelman työntekijästä.
Sekä ammatillinen kouluttaja että erityisopettaja voivat valmentaa opiskelijaa työelämää varten kumpikin omasta näkökulmasta. Ammatillinen kouluttaja osaa kertoa oman alansa erityispiirteistä työllistymisen suhteen, kutsua yrityksistä vierailijoita kertomaan alan työtehtävistä ja viedä opiskelijoita tutustumaan alan yrityksiin. Erityisopettajan kanssa opiskelija voi keskustella muun muassa siitä, miten hänen mahdolliset oppimisen haasteensa saattavat näkyä työssä ja miten niiden kanssa työskennellään. Esimerkiksi jos opiskelijalla on lukivaikeus, voi työharjoittelupaikan kanssa sopia, ettei hänen tarvitse tehdä kirjallisia töitä ainakaan heti aluksi, ja hän voi ottaa valokuvia ja tehdä niistä itselleen muistilappuja eri työvaiheista. Kuvalliset tai videomuotoiset ohjeet voivat auttaa muistamaan työvaiheet helpommin.
Työpaikoilla ei aina ole totuttu keskustelemaan oppimisen tuesta samalla tavalla kuin oppilaitoksessa. Siksi on tärkeää, että opiskelija saa harjoitella ja häntä ohjataan, miten omista tarpeistaan voi kertoa. Selkeä ja ratkaisukeskeinen viestintä auttaa sekä opiskelijaa että työyhteisöä löytämään toimivia tapoja tukea oppimista.
Työssäoppiminen ja työnhaku – yhteistyötä ja rohkaisua
Työpaikalla tapahtuva oppiminen on ammatillisen koulutuksen ydintä. Se tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden kasvaa osaajaksi aidossa työympäristössä. Samalla se tuo esiin yksilöllisiä tuen tarpeita, jotka voivat jäädä huomaamatta, ellei niihin osata tarttua ajoissa. Opiskelijan onnistuneet työelämäkokemukset ovat koko henkilöstön ja usein työpaikkojenkin yhteinen tavoite. Osa opiskelijoista tarvitsee työpaikalla enemmän tukea kuin toiset.
Yleensä ammatillinen kouluttaja perehdyttää työpaikkaohjaajan opiskelijan ohjaamiseen, mutta jos opiskelija tarvitsee erityistä tukea, myös erityisopettaja voi tukea opiskelijaa ja työyhteisöä työssäoppimisjakson aikana. Työpaikkaohjaaja ja erityisopettaja voivat yhdessä yhdessä suunnitella opiskelijan perehdytystä työtehtäviin, joita hänen on tarkoitus työssäoppimisjakson aikana tehdä.
Kannustamme työpaikkaohjaajaa ja opiskelijaa olemaan matalalla kynnyksellä yhteydessä oppilaitokseen, jotta mahdollisiin haasteisiin voidaan puuttua ajoissa ja työssäoppimisjakso on mahdollisimman hyödyllinen puolin ja toisin. Lisäksi ammatillinen kouluttaja että erityisopettaja voivat olla opiskelijaan ja työpaikkaan yhteydessä työssäoppimisen aikana varmistaakseen, että harjoittelu sujuu suunnitellusti.
Moni opiskelija saattaa pohtia, että avun pyytäminen on merkki osaamattomuudesta. Todellisuudessa kyse on päinvastaisesta: tuen tarpeiden sanoittaminen osoittaa rohkeutta ja auttaa oppimaan paremmin. Kun opiskelija osaa kertoa esimerkiksi tarvitsevansa kuvallisia ohjeita tai mahdollisuutta kokeilla ensin yhdessä, oppiminen helpottuu ja onnistumisen kokemukset lisääntyvät. Sähköinen oppimispäiväkirja voi toimia hyvänä keinona pysähtyä miettimään, mitä opiskelija on jo oppinut ja missä kaipaa vielä harjoitusta. Oppimispäiväkirjan kautta kouluttajakin voi seurata matalalla kynnyksellä, minkälaiset asiat opiskelijaa työssäoppimisessa mietityttävät. Oppimispäiväkirja myös kertoo, miten opiskelija etenee oppimisen tavoitteissa työssäoppimisjaksolla.
Näyttöä suunnitellessa voidaan hyödyntää erityisopettajan osaamista. Esimerkiksi jos jo etukäteen tiedetään jonkin näytön osa-alueen olevan opiskelijalle vaikea, voidaan erityisopettajan kanssa miettiä keinoja sen helpottamiseksi.
Hankkeen aikana Taitotalossa on kehitetty erilaisia työnhakuvalmennusmalleja. Perustutkintoa opiskeleville on YTO-opinnoissa tarjolla opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksien kurssi, jossa opetellaan työnhaussa ja urasuunnittelussa tarvittavia taitoja. Lisäksi on pidetty avoimia työnhaun pajoja, joihin opiskelijat ovat voineet tulla saamaan apua työnhakuasiakirjoihin tai muuhun työnhakuun liittyvään asiaan.
Opiskelijan tukeminen on ammatillista yhteistyötä
Opiskelijan polku työelämään rakentuu yhteistyöstä, oikea-aikaisesta tuesta ja rohkaisusta. Kun oppilaitoksen ammattilaiset ja työpaikkaohjaajat toimivat yhdessä, opiskelija saa mahdollisuuden kasvaa osaajaksi omista yksilöllisistä lähtökohdistaan.
Tuen sanoittaminen, vahvuuksien tunnistaminen ja yhteydenpito oppilaitoksen ja työelämän välillä ovat avain onnistuneeseen työssäoppimiseen. Jokainen askel – hakeutumisesta työnhakuun – on tilaisuus vahvistaa opiskelijan osaamisidentiteettiä ja uskoa omiin kykyihin.
Seuraavassa blogissa tarkastelemme, miten saavutettavuus ja vahvuusperusteinen oppiminen voivat tehdä tästä polusta mahdollisen jokaiselle opiskelijalle.
OPH:n rahoittama Taitotalon Oppimisen tuki – opiskelijan etu -hanke
Hankkeessaon kehitetty toimintamalleja, jotka tukevat opiskelijoita siirtymissä työelämään ja jatko-opintoihin. Kolmiosaisessa blogisarjassa tuomme esiin keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat opiskelijan ammatilliseen kasvuun koko opintopolun ajan.
- Tässä ensimmäisessä blogissa esitellään opiskelijan polku työelämään kymmenen askeleen kautta. Infograafi jäsentää tuen vaiheita hakeutumisesta työllistymiseen ja tuo esiin, miten moniammatillinen yhteistyö kulkee mukana koko matkan ajan.
- Toisessa blogissa keskitytään saavutettavuuteen ja vahvuusperusteiseen oppimiseen. Koulutuksen selkeys, vuorovaikutteisuus ja opiskelijalähtöinen tuki muodostavat perustan, jossa jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään.
- Kolmannessa blogissa syvennytään moniammatilliseen yhteistyöhön ja oppilaitoksen yhteiseen kulttuuriin, jossa oppimisen tuki ei ole yksittäisen henkilön vastuulla, vaan koko yhteisön tehtävä. Tuen sanoittaminen, yhteiset keskustelut ja rakenteet luovat ekosysteemin, jossa opiskelijan onnistuminen on kaikkien yhteinen päämäärä.
Hankkeen aikana on aloitettu Taitotalon ohjauksen ja oppimisen tuen käsikirjan kokoaminen – dokumentti, johon kirjataan yhdessä sovitut toimintatavat ja hyvät käytännöt. Sen avulla voidaan perehdyttää tulevaisuuden taitotalolaisia oppimisen tuen kulttuuriin ja varmistaa, että hyväksi havaittu työ jatkuu myös hankkeen jälkeen.
Blogisarja kutsuu lukijan mukaan kehittämään oppimisen tukea – ei vain rakenteiden tasolla, vaan asenteena, joka näkyy arjen kohtaamisissa, yhteistyössä ja opiskelijan kasvun tukemisessa.
Kirjoittaja Laura Hassi toimii projektipäällikkönä Oppimisen tuki – opiskelijan etu -hankkeessa, jossa tuetaan opiskelijoita erilaisissa nivelvaiheissa, kuten siirtymä TUVA-koulutuksesta tutkinto-opiskelijaksi, ammatillisesta tutkinto-opiskelijasta korkeakouluun ja opiskelijan työelämään siirtymisessä.
