Taitotalon ja Voimatelin mobiiliasentajan rekrykoulutus on mallisuoritus työelämäyhteistyöstä: Onnistuminen vaatii tahtoa ja tekoja Taitocase

Voimatel Oy suunnittelee, rakentaa ja ylläpitää sähkö- ja tietoverkkoja. Yhtiö työllistää Suomessa ja Virossa yhteensä noin 900 työntekijää, joista mobiiliverkkopalveluissa työskentelee noin 140 henkilöä.

4.8.2021

Voimatelpääkuva_1361x419

Taitotalo ja Voimatel järjestivät yhteistyössä TE-Palveluiden kanssa valtakunnallisen mobiiliasentajan rekrykoulutuksen.  Mobiiliverkkojen asentaminen on alana kehittyvä ja vaativa, ja sinne tarvitaan jatkuvasti uusia työntekijöitä. Työtä tehdään pääsääntöisesti korkealla mastoissa tai kiinteistöjen katoilla.

Pääsyvaatimuksena rekrykoulutuksiin on, että koulutukseen hakija on työtön tai työttömyysuhan alainen. Tavoitteena on työllistää koulutukseen osallistuneet henkilöt.
 

Laadukas koulutus syntyy oppilaitoksen ja työelämän yhteistyöllä

Mobiiliasentajan rekrykoulutus suunniteltiin alusta alkaen työelämälähtöisesti. Se sisältää sekä teoriaopetusta että käytännön työtä.

– Oppilaitoksen ja yrityksen yhteistyöllä luotiin koulutus, joka antaa perustietämyksen mobiiliverkkoasentajan työstä ja valmentaa käytännön työtehtäviin mastoissa, maastossa ja erilaisissa teknisissä tiloissa, Voimatelin tiimivastaava Kim Karppinen kertoo.

Karppinen (32) työskentelee mobiiliasentajien esimiehenä.

Kim_isompana.png
Kim Karppisen mukaan rekrykoulutus on hyvä väylä mastotyöhön.

Päämääränä työ taivaalla

Mobiiliasentajan rekrykoulutukseen vaaditaan vähintään 20 vuoden ikää, hyvää suomen kielen taitoa, fyysistä kuntoa, jota ylläpidetään säännöllisellä liikunnalla sekä kykyä työskennellä korkeissa paikoissa. Lisäksi hakijoiden eduksi katsotaan aiempi soveltuva koulutus, tekninen tietämys ja halu työllistyä vaativaan ammattiin.

– Osaamisvaatimukset ovat kovat, mutta työ on ainutlaatuista. Siinä voi edetä uralla ja pääsee työskentelemään taivaalla, Karppinen sanoo.

Kaupo Kriisa (33) työllistyi mobiiliasentajaksi käytyään Taitotalon ja Voimatelin järjestämän rekrykoulutuksen. Hän kertoo tunteneensa vetoa mastotöihin jo ennen kuin edes tiesi koulutuksen olemassaolosta.

– Alalle työllistyminen ilman koulutusta on hankalaa, joten minulle tämä koulutus tuli vastaan kuin tilauksesta, Kriisa iloitsee.

Karppinen vahvistaa Kriisan kokemuksen työllistymisen vaikeudesta ilman aiempaa kokemusta.

– Taitotalon koulutus on erittäin hyvä alalletulokoulutus. Koulutettavat opiskelivat ensin oppilaitoksessa teoriaa, jonka jälkeen he tulivat työpaikalle harjoittelemaan oppimaansa käytännössä, sanoo Karppinen.

Ala, jolle ei ole koulutusta

Karppinen opiskeli itse aikoinaan tietoliikennealaa ammattikoulussa. Nyt toteutetusta rekrykoulutuksesta hänelle jäi positiivinen kuva.

– Mastohommiin ei varsinaisesti kouluteta missään, Karppinen tarkentaa.

Ennen rekrykoulutukseen osallistumistaan Kriisa puolestaan työskenteli vuosia varastoalalla.

– Tällä hetkellä tuntuu, että työllistyin koulutuksen ansiosta alalle, jolla haluan työskennellä loppuelämäni, Kriisa sanoo.

kaupokriisa_950x350.png
Kaupo Kriisa pitää työstään mobiiliasentajana.

Reilu työnantaja ei tarvitse auktoriteettiuskovaisia

Voimateliä sekä Karppinen että Kriisa pitävät mahtavana työnantajana. Karppinen on työskennellyt Voimatelillä jo kaksitoista vuotta.

– Tulin taloon ensimmäisen kerran työharjoittelijaksi. Opiskelin loppuun ja kävin armeijan. Aloitin vakinaiset työt Voimatelissä 2009, Karppinen kertoo.

Esimiehenä hän on toiminut kohta kaksi vuotta.

– Sitä ennen toimin mastoasentajana. Voimatel on hyvä talo, ja olen itse esimerkki hyvistä etenemismahdollisuuksista, Karppinen sanoo.

Uteliaisuus on oppimisen rakennusaine

Kriisa arvostaa mobiiliasentajan työssä sitä, että uuden oppimista on rajattomasti.

Rekrykoulutus piti sisällään mobiilitöitä, sähköistyksiä ja maadoituksia, kaapelointiin ja tietoliikenneprotokolliin liittyviä osa-alueita sekä erilaisia konfiguraatioita teoriassa ja käytännössä. Alalla ja koulutuksessa läpileikkaavana teemana on työturvallisuuden tärkeys.

– Koska työ tehdään korkealla vaativissa olosuhteissa, turvallisuuden merkitystä ei voi korostaa liikaa, Karppinen sanoo.

Koulutukseen valituille tehdään turvallisuusselvitys ja heidän soveltuvuutensa korkeanpaikan työskentelyyn tarkastetaan. Karppinen kertoo, että koulutukseen valittiin kaksitoista henkilöä, joista hänen käsityksensä mukaan kahdeksan työllistyi koulutuksen päätyttyä Voimatelille eri puolelle Suomea.

– Hakijoita koulutukseen oli paljon. Rekrykoulutuksena ei ole käsittääkseni ennen toteutettu mobiiliasentajan koulutusta, Karppinen kertoo.

Siansaksa voi muotoutua ahaa-elämyksiksi

Mobiiliasentaja ylläpitää ja asentaa mobiiliverkkoja ja tekee erilaisia laite- ja komponenttien vaihtoja. Työhön kuuluu jonkin verran kaapelointia ja uusien tekniikkojen asentamista ja käyttöönottamista. Lisäksi mobiiliasentaja tekee antennien ja yksiköiden asennuksia. Pääkaupunkiseudulla työ tapahtuu useimmiten kiinteistöjen katolla, ja muualla Suomessa mastoissa.

Kriisa kertoo, että koulutuksen teoriaosuudet tuntuivat alkuun vaikeilta:

– Asioiden sisäistäminen ilman käytännön kokemusta oli hankalaa.

Hän kertoo, että esimerkiksi ohjelmoinnin opetteleminen tuntui täydeltä heprealta. Hukkaan Kriisa ei ajattele opin kuitenkaan menneen:

– Opitut asiat saattavat tulla ajankohtaisiksi esimerkiksi erilaisissa käyttöönottotehtävissä. Luulen, että saan tulevaisuudessa ahaa-elämyksiä.

Ilman käytäntöä ei voi ymmärtää teoriaa

Kriisa kertoo, että vaikka hän oli alasta kiinnostunut ennen koulutusta, hän ei varsinaisesti tiennyt alasta entuudestaan mitään.

– Vaikka koulutus oli totta kai hyvä, eniten olen kuitenkin oppinut työn lomassa kyselemällä vanhemmilta ja kokeneemmilta asentajilta, Kriisa sanoo.

Hänen mielestään koulutukseen sisältyi sopivassa suhteessa teoriaa ja käytäntöä.

– Teoriat tuntuivat vaikeilta, koska lyhyessä ajassa piti oppia paljon uutta, Kriisa pohtii.

katto_950x665.png
Mobiiliasentajan työtä tehdään mastoissa ja kiinteistöjen katoilla.

Onnellisten masto

Nykyään Karppinen toimii Kriisan esimiehenä. Heistä molemmat pitävät nykytilannetta hyvänä. Karppinen sai motivoituneen ja koulutetun työntekijän ja Kriisa mieluisan työpaikan.

– Lopputulos on tietenkin erittäin hyvä, koska olen töissä, Kriisa iloitsee.

Karppinen kehuu Kriisan asennetta.

– Sillä, että on halukas oppimaan jatkuvasti uutta, pärjää pitkälle, Karppinen jatkaa.

Kriisa kertoo ymmärtäneenä, että mobiiliasentajan työ on sellaista, ettei siinä ole ikinä valmis.

– Opittavaa riittää varmasti työuran jokaiselle päivälle, Kriisa miettii.

Hyveinä tekniikka ja turvallisuus

Mobiiliasentajan mastopäivä alkaa hallilta, josta otetaan auto, jolla lähdetään kohti mastoa. Työtä tehdään pienissä porukoissa, joissa on tavallisesti kolme tai neljä henkilöä. Mastolla viedään tavarat ylös, huolehditaan työturvallisuudesta ja kiinnityksistä. Ylhäällä vaihdetaan laitteet ja tehdään tarvittavat asennukset. Sen jälkeen palataan alas.

– Korkeimmissa mastoissa on hissejä, mutta suurimpaan osaan kiivetään valjaissa, Kriisa kertoo.

Karppisen työuran aikana kukaan ei ole tippunut mastosta, eikä kummallakaan ole tiedossa putoamistapauksia.

– Mastoalueet ovat aidattuja ja valvottuja, joten mastoihin on pääsy ainoastaan avaimella ja asiaankuuluvilla henkilöillä, Karppinen sanoo.

Sisäpiiritietoa 5G-verkon säteilyturvallisuudesta

5G-verkon säteilystä Karppisella ja Kriisalla on sisäpiirin tietoa.

– Asennushommissa on säteilymittarit mukana, Kriisa kertoo.

Säteilystä huolissaan olevia Karppinen neuvoisi nukkumaan yönsä rauhassa.

– 5G-verkkojen asennuksista ei tarvitse olla huolissaan. Antennit ovat korkealla mastoissa ja isojen kerrostalojen katoilla, jatkaa Karppinen.

Digitalisaatio ajanmukaistaa opetusvälineitä

Mobiiliasentajan rekrykoulutukselle Karppinen toivoo jatkoa:

– Ensimmäinen koulutus osoittautui oikein toimivaksi konseptiksi.

Nykyteknologia ja digitalisaatio mahdollistavat modernien opetusmenetelmien käytön. Koulutuksessa hyödynnettiin virtuaalilaseja.

– Opiskelijat pääsivät kiipeämään mastoon virtuaalisesti 3D-laseilla. Näin pystyimme näkemään heidän reaktionsa korkealle kiipeämiseen ja siellä työskentelyyn, Karppinen sanoo.

Hallitse jännitystä aktiivisuudella ja yhteisöllisyydellä

Kriisa kertoo jännittäneensä ensimmäistä mastoonkiipeämiskertaansa.

– Toisaalta myös yllätyin, miten vähän ehdin jännittämään, kun on koko ajan tekemistä ja porukan tuki takana, niin jännittämistä ei ehdi miettiä, Kriisa sanoo.

Mastoryhmässä työkaverit huolehtivat toistensa turvallisuudesta.

– Porukka katsoo, että koukut ovat kiinni ja valjaat paikoillaan, Karppinen tarkentaa.

Mobiiliasentajan työ ei ole Karppisen mukaan fyysisesti äärimmäisen raskasta, vaikka mastoon vietävät laitteet painavatkin jonkin verran. Siitä huolimatta hän ei ole uransa aikana törmännyt yhteenkään mastotöitä tekevää naiseen.

– Työterveyshoitajamme tosin kiipesi kerran 85-metriseen mastoon kanssani, jotta hän pystyi arvioimaan työolosuhteitamme, Karppinen kertoo.

Hyvää työyhteisöä voi kuvailla voimasanoin

– Työyhteisömme on hemmetin hyvä, Kriisa sanoo.

– Minut on otettu hyvin vastaan, vaikka välillä tuntuu, etten osaa vielä lähellekään kaikkea. Olen yrittänyt olla aktiivinen ja oma-aloitteinen, Kriisa jatkaa.

Työyhteisöstä kertoo jotakin se, ettei vaihtuvuutta juuri ole. Karppinen kertoo tietävänsä muutaman kaverin, jotka tekivät mastohommia pitkälle yli 60-vuotiaiksi.

– Työhön kuuluu lääkärin säännöllisesti tekemä mastotarkastus, jonka läpäisseet saavat mastotyöluvat aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan, Karppinen sanoo.

Lisäksi kerran vuodessa on pelastusharjoitukset. Silloin harjoitellaan esimerkiksi pyörtyneen tai sairauskohtauksen saaneen henkilön laskemista köysillä alas mastosta.

kaupo2_950X665.png
Kaupo Kriisa ajattelee, että hyvä työyhteisö parantaa työssä viihtymistä.

Mobiiliasentaja käy rohkeasti kohti tulevaa

Alan tulevaisuudennäkymät ovat hyvät.

– Jo 3G-verkon tullessa mietittiin, loppuuko kehitys, mutta tekniikka kehittyy aina, Karppinen sanoo.

Molemmat näkevät itsensä masto- ja mobiiliasennusalalla tulevaisuudessakin. Kriisa kertoo, että hänellä on päivittäisissä työtehtävissä vielä ihanan paljon opeteltavaa, ja ettei aika tule näin ollen käymään pitkäksi vielä ikuisuuteen.

Karppinen puolestaan kertoo suorittaneensa tietoliikennealan ammattikouluopintojen lisäksi tekniikan erikoisammattitutkinnon. Hän otaksuu jatkossa keskittyvänsä kehittämään itseään esimiestehtävissä.

Wanted: Ei ihan mämmikoura

Karppinen kannustaa hakemaan mobiiliasentajan rekrykoulutukseen matalalla kynnyksellä.

– Jos ala kiinnostaa, kannattaa ilman muuta hakeutua koulutukseen. Tietenkin kädentaidoista on hyötyä, mutta halu oppia ratkaisee, sanoo Karppinen.

Kriisan mielestä mobiiliasentajan tärkein ominaisuus on kyky ottaa opetusta ja neuvoja vastaan.

– Nöyrällä ja oppivaisella mielellä pääsee pitkälle. Ja työkalujen olisi hyvä pysyä kädessä. Niitä ei parane tiputella parinsadan metrin korkeudelta mastosta, jatkaa Kriisa.

Kesältä hän toivoo hyviä kelejä:

– Näkymät mastosta ovat huikeat.

mastovika_950x665.png
Mobiiliasentaja pääsee katsomaan maailmaa ylhäältä käsin.

Sitä minkä on nähnyt, ei voi katsoa kuvista

Mobiiliasentajan työssä parasta ovat työn vaihtelevuus ja monipuolinen sisältö ja se, että maisemat vaihtelevat.

– Kollegani kulkivat juuri erääseen työkohteeseen lautalla. Kiivettyään kohteeseen he kuvailivat näkymiä sanoinkuvaamattomiksi, Kriisa kertoo.

Karppinen pohtii, että asennustyöt ovat asennustöitä, mutta työn ohessa tulevia näköalakokemuksia ei saa katsomalla kuvia.

– Tuhansien vesien maamme on yläperspektiivistä todellakin näkemisen arvoinen, Karppinen sanoo.