Taitotalon ja Rakennusteollisuus RT:n yhteistyö loikkaa perinteisten raja-aitojen yli Taitocase

Uusien ammattilaisten määrätietoinen kouluttaminen rakennusalalle on tehnyt Taitotalosta merkittävän yhteiskunnallisen toimijan.

Esimerkki perinteiset rajat ylittävästä yhteistyöstä organisaatioiden välillä on Taitotalon ja Rakennusteollisuus RT:n yhdessä järjestämä Uudenmaan ammatillisten oppilaitosten neuvottelupäivä. Taitotalon sitkeä usko yhteistyöhön ja verkostoitumisen voimaan herätti henkiin hetken unohduksissa olleen neuvottelupäiväperinteen. Tavoitteena on kehittää yhteistyötä ja yhteistyömuotoja oppilaitosten ja rakennusteollisuuden välillä sekä edistää oppilaitosten välistä yhteistyötä.

Ennen koronapandemiaa päivä järjestettiin kertaalleen Rakennusteollisuuden tiloissa Etelärannassa. Viimeisin neuvottelupäivä pidettiin 16.9.2021 Taitotalossa webinaarina. Neuvottelupäivälle on suunniteltu kiertävää järjestämisvuoroa, joten nähtäväksi jää, missä seuraava kokoontuminen on.

Yhteistyö on ajankohtaisen tiedon vaihtamista ja jakamista

Rakennusteollisuus RT:ssä Taitotalo-yhteistyö henkilöityy Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan aluejohtaja Diana Råmaniin. Kati Jussila puolestaan työskentelee Taitotalossa kiinteistö- ja rakennustoimialalla asiakkuuspäällikkönä. Heidän mukaansa verkostoituminen yli organisaatiorajojen helpottaa työvoiman saantia rakennusalalla. Vapaamuotoinen keskustelu ja käytänteiden sekä kokemusten vaihtaminen oppilaitosten ja yritysten välillä on naisten mielestä ollut neuvottelupäivien parasta antia.

Neuvottelupäivä suunnitellaan ajankohtaisten aiheiden ympärille. Syyskuun päivässä käsiteltiin esimerkiksi Rakennusteollisuus RT:n teettämän tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksessa selvitettiin ammatilliseen koulutukseen hakeutumista, opintojen keskeyttämistä sekä rakennusalan opiskelijoiden työllistymisodotuksia ja työelämään liittyviä arvostuksia. Opetushallituksen edustaja loi katsauksen rakennusalan perustutkinnon uusiin ammattitaitovaatimuksiin. Lisäksi webinaarissa käsiteltiin kuntakoikeilun vaikutusta oppilaitoksiin ja rakennusalan työmarkkinoihin sekä sitä, miten vähähiilisyys- ja kiertotaloustavoitteet näkyvät rakennusalan ammatillisessa koulutuksessa.

Kulttuurien moninaisuus yhdistää rakennustyömaita

Tulevaisuudessa avoin vuoropuhelu eri tahojen välillä on entistä tärkeämpää.

– Olemme monissa kysymyksissä vaikeiden asioiden äärellä. Työntekijät tulevat esimerkiksi enenevissä määrin eri kulttuureista, eikä heillä ole suomen kielen taitoa, mutta viranomaismääräykset ja -ohjeet ovat suomeksi. Monikielisten koulutusten kehittämisessä voisi olla yhteistyön paikka, Råman sanoo.

Työ rakennusalalla on luovaa

Råman on työskennellyt Rakennusteollisuus RT:ssä kaksi vuotta. Jo pikkutyttönä häntä viehätti rakentaminen. Luovana lapsena Råman näki rakennukset taiteena. Ala-asteella hän alkoi haaveilla arkkitehdin urasta. Yläasteella ja lukiossa Råman kiinnostui myös oikeudenmukaisuudesta ja yhteiskunnallisista asioista.

– Intohimo luovuuden pariin sai hakemaan arkkitehtiopintoihin, joihin en päässyt, Råman kertoo.

Sen sijaan hän opiskeli rakennuspiirtäjäksi. Samoihin aikoihin Råman työllistyi A-insinööreille rakennesuunnittelutehtäviin.

– Ala vei täysin mukanaan. Tein paljon töitä, ja myöhemmin aloitin insinööriopinnot työn ohessa, Råman sanoo.

Hänen taustansa rakennuspiirtäjänä ja työ rakennesuunnittelijana helpottivat insinööriopintoja.

– Suhteeseeni rakennusalaan liittyy mystistä sisäsyntyistä rakkautta, Råman sanoo.

Naiset raksalla

Viime vuosina sukupuolijakauma on muuttunut rakennusalallakin tasa-arvoisempaan suuntaan. Työhistoriansa aikana Råman on ollut usein työmaakokouksissa ainoa nainen.

– Naisten määrä lisääntyy alalla koko ajan. Toisaalta olen työskennellyt myös kohteissa, joissa arkkitehti, rakennuttaja ja minä rakennesuunnittelijana olemme kaikki olleet kaikki naisia, Råman kertoo.

Muutos alan sukupuolijakaumassa näkyy suunnittelu- ja johtotehtävissä, mutta Råmanin mielestä se ei vielä näy samalla tavalla työmaiden kaikilla tehtävätasoilla.

– Edelleen alalle tarvitaan lisää naisia, Råman sanoo.

Rakennusalan opetuksen resurssit on taattava

Taitotalo haluaa aktiivisesti lisätä rakennusalaa kouluttavien oppilaitosten välistä yhteistyötä.

Nuorisopuolen koulutuksissa pitää panostaa hyvään perehdyttämiseen ja läsnäoloon. Råman pohtii, että aloittaessaan rakennusalan opinnot nuoret ovat pääsääntöisesti ammatillisen kasvunsa alkulähteillä. Hän korostaa, että koulun ja työelämän ero on aika iso.

– Niiltä, jotka ovat koko päivän työmailla, vaaditaan paljon, Råman sanoo.

Vielä nykyäänkin vietettyään päivän työmaalla Råman yllättyy edelleen siitä, miten hektistä siellä on. Monelle nuorelle voi olla kova paikka tottua siihen.

Taitotalon asiakkuuspäällikkö Kati Jussila muistuttaa, että myös aikuiskoulutuksessa ohjaus- ja opetusresurssien on oltava kunnossa.

– Nuori voi olla myös ammatillisesti. Rakennusalalle kouluttautuu paljon esimerkiksi hoiva- ja toimistoaloilta tulevia alanvaihtajia, Jussila sanoo.

Kestävä kehitys vaatii tekoja

Rakennusalalla kiertotalous ja ekologisuus ovat tapetilla. Keskustelu kestävästä kehityksestä on vietävä ruohonjuuritasolle.

– Opiskelijoiden on hyvä ymmärtää, millaisen muutoksen keskellä eletään ja mitä se tarkoittaa konkreettisesti työmailla, Råman sanoo.

Rakennusalan perustutkintoon on tulossa uusi tutkinnon osa, jonka nimi on ilmastovastuullinen toiminta. Jussila innovoi, että tähän tutkinnon osaan opetussisältöjä voisi kehittää yhteistyössä muiden oppilaitosten ja työelämän kanssa.

Rakennusalalla pitkäjänteisyys palkitaan

Työtilanne rakennusalalla on polarisoitunut, työ alalla mielletään raskaaksi, ja 90-luvun lamatilanne aiheutti osaltaan haasteita alan työvoimaan. Alan vetovoimaisuuteen vaikuttaa myös mielikuva likaisesta työstä.

Rakennusalan imagon parantaminen vaatii moniammatillista yhteistyötä. Julkisesta keskustelusta puuttuu lisäksi tieto siitä, millaisia töitä alalla nykyään on.

– Rakennusala digitalisoituu kovaa vauhtia. Tällä hetkellä useammassa maassa tutkitaan paljon sitä, mitä kaikkea roboteilla voidaan tehdä. Tämä ei ole vain tuottavuuskysymys vaan myös työturvallisuusasia, Råman sanoo.

Ensiaskeleet rakennusalalla ovat usein raskaimmat. Jussilan mukaan sitä, miten alalle tulijoille saadaan luotua motivaatio alalla pysymiseen, pitää kehittää.

Työ muuttuu, mutta ei lopu

Digitalisaatio ja jatkuva oppiminen ovat alasta riippumatta tulevaisuutta. Råman pohtii, että rakennusala on tietyssä mielessä kompleksinen.

– Erikoiset arkkitehtuuriset ratkaisut ovat suosiossa, mutta automatisointi on helpointa, mitä yksinkertaisempi työ on, Råman sanoo.

Rakennuspiirtäjien ja rakennesuunnittelijoiden töiden ajateltiin vähenevän digitalisaation myötä. Työ kuitenkin muutti vain muotoaan, alalle syntyi uusia tehtäviä ja rakentaminen vauhdittui. Nykyään rakennusalalla työskentelee esimerkiksi paljon erilaisia ohjelmistokehittäjiä ja työmailla toimii digi-insinöörejä. Toteutukseen liittyviä haasteita ratkotaan yhä useammin ennakkoon suunnittelupöydän äärellä eri toimijoiden kanssa yhteistyössä. Nykyaikaiset menetelmät paljastavat mahdolliset haasteet ennen kuin ne ehtivät rakennusvaiheeseen työmaalle.

– Pelikonsoleissa kiinni oleville nuorille on paikka rakennusalalla, ja moni heistä edustaakin tarvittavaa tulevaisuuden työvoimaa, Råman sanoo.

Monikäyttöiset rakennukset ovat ympäristöteko

Puhuttaessa rakentamisen tulevaisuudesta Råman uskoo passiivirakentamisen ratkaisuiden, aurinkoenergian käytön ja niin sanotun hybridirakentamisen lisääntymiseen. Jos keskiössä on rakennusten suhde ympäristöön, rakennukset rakennetaan monikäyttöisiksi, huomioiden niiden olemassa oleva ympäristö ja ihmisten palveluiden tarve. Ei tehdä esimerkiksi pelkkiä toimisto- tai asuinkerrostaloja.

– Se, että valitaan oikea materiaali oikeaan paikkaan, saa rakennukset kestämään aikaa ja mahdollistaa niiden muuntautumiskyvyn tulevaisuudessa. Lisäksi kaavoituksen ja lupaprosessien tulee olla ketteriä, Råman sanoo.

Vaikka ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen, sen vaikutukset ovat konkreettisia

Suhteessa globaaleihin ilmiöihin Suomi on lintukoto.

– Koska raitis ilma ja puhdas vesi ovat meille itsestään selvyys, emme välttämättä aina osaa ymmärtää maailman ilmastokatastrofia. Paine muutokseen tulee muualta, Råman sanoo.

Rambollissa työskennellessään Råmanille tuli työmatkoilla tutuksi Intian tilanne. Se sai hänet ymmärtämään paremmin, miten ilmansaasteiden määrä voi olla hengenvaarallista ja miten se näkyy ihmisten arjessa.  Kiinan, Intian ja Yhdysvaltojen tapahtumilla on iso merkitys. Råman ajattelee, että suomalaisella insinöörikansalla olisi myydä usealle maalle rakennusalan osaamista.

– Tulevaisuudessa näemme varmasti rakentamista, jossa julkisivut reagoivat valoon sekä lämpötilaan. Pientaloja tullaan rakentamaan kerrostalojen päälle, ja näin todella voikin asua pientalossa keskellä kaupunkia. Rakennusten kansi- ja vesikattorakenteita hyödynnetään jo nyt enenevässä määrin, mikä tietysti myös vaatii rakenteilta enemmän, Råman sanoo.

Suomalainen rakentaminen kestää tarkastelun

Suomessa rakentamisen laatu on hyvällä tasolla. Tiedon lisääntyminen on muuttanut rakennusmääräyksiä ja -ohjeita, mutta eri vuosikymmenten aikaiset rakennukset on tehty aina aikansa parhaalla tietämyksellä. Laatukeskustelua seuratessa on muistettava, että se koskee usein mennyttä aikaa. Rakennuskanta uudistuu vain noin prosentin vuosivauhdilla.

– Monesti kyse on myös huoltotoimenpiteiden laiminlyömisestä tai siitä, ettei rakennusta ole osattu käyttää oikein, Råman muistuttaa.

Hänen mukaansa rakennusala kaipaa enemmän osaamisen esille tuomista. Suomessa on hurjan paljon osaamista, esimerkiksi rakenneratkaisuissa ja työturvallisuudessa on tehty laadukasta kehitystyötä.

– On jotenkin suomaisuudelle tyypillistä olla hiljaa onnistumisista. Ja toisaalta otsikoihin nousee helposti pienetkin epäonnistumiset, Råman sanoo.

Tiedolla johtaminen on avointa

Alalla kilpailuvaltti tulee olemaan kokonaisuuksien hallitseminen. Råmanin mielestä alaa tuleekin kehittää yhteisvoimin eri toimijoiden kanssa. Avoimella yhteistyöllä saadaan aikaan parempia lopputuloksia kuin sillä, että jokainen yritys keksii samaa pyörää uudelleen.

– Avoimen kommunikoinnin ja yhdessä tekemisen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa, Råman sanoo.

Taitotalon ja Rakennusteollisuus RT:n tavoitteena on luoda uudelleen ammatillisten oppilaitosten neuvottelupäivästä foorumi, jossa alan toimijoiden kanssa pohditaan aidosti sitä, miten yhdessä voidaan tehdä paremmin.

– Mitä runsaammin osallistujia päivään saadaan, sitä enemmän paikalla on näkökulmia ja osaamista, Jussila pohtii.

– Pohdittaessa vaikkapa sitä, miten milleniaalit saadaan sitoutumaan työhön, vaatii se muun muassa johtamiselta sparraavaa ja läsnä olevaa työotetta. Työyhteisön on huomioitava yksilöiden tarpeet. Luottamusta, reiluutta ja yhdenvertaisuutta haetaan myös yli oman yrityksen rajojen, Råman jatkaa.

Rakennettu ympäristö on kaikkien asia

Taitotalon ja Rakennusteollisuus RT:n yhteistyön tavoitteena on herättää yhteiskunnallista keskustelua ja tehdä näkyväksi se, että rakennusalalla tehdään ammattiylpeydellä laadukasta työtä.

Sekä Råman että Jussila kehottavat rakennusalan työantajia ja sitä kouluttavia toimijoita osallistumaan matalalla kynnyksellä seuraavaan ammatillisten oppilaitosten neuvottelupäivään. Naiset muistuttavat, että ihminen viettää ajastaan suurimman osan rakennetussa ympäristössä, joten rakentaminen koskettaa kaikkia.

He ovat vakuuttuneita siitä, että avoin dialogi lisää alalla pysyvyyttä ja tekee siitä vetovoimaisemman. Työhyvinvointi ruohonjuuritasolla kuvaa alan todellista tilaa. Pedagogina Jussila muistuttaa, että mallioppiminen ei vanhene koskaan.

– Miten työmaita johdetaan, siten työmailla myös toimitaan, Jussila sanoo.