Helsingin katuhankkeille haettiin sujuvuutta Taitotalon avulla Uutinen

Taitotalon pilottikoulutus toi esiin katuhankkeiden kehitysvaiheen yhteistoiminnan tärkeyden. Pilotti tehtiin yhteistyönä Helsingin kaupungin ja Destia Oy:n kanssa.

16.3.2021

Hämeentien urakka / Kurvi. Kuva:Destia

Helsingissä on vuosittain ainakin yksi suuri katuhanke ja 200–300 muuta katurakennushanketta. Niiden nopea läpimeno vähin haitoin olisi valtava etu työn kaikille osapuolille ja sidosryhmille, kuten Helsingin kaupungille, urakoitsijoille, remonttialueiden asukkaille, taloyhtiöille, yrittäjille  ja muille käyttäjille. Lisäksi katutyöt luovat mielikuvaa Helsingistä.

Pormestari Jan Vapaavuori käynnisti vuonna 2018 katutöiden haittojen vähentämishankkeen, joka pyrki nopeuttamaan katutöitä ja minimoimaan niiden haittoja. Myös Taitotalo teki viime vuonna hankkeeseen liittyen pilottikoulutuksen Helsingin kaupungille yhteistyössä Destia Oy:n kanssa. Pilotin tavoitteena oli selvittää, millainen koulutus toimii katuhankkeissa sekä miten rakennetaan luottamusta hankkeiden eri toimijoiden välille. Projekti pyrki muun muassa parantamaan viestintää ja yhteistyötä hankkeiden eri osapuolten kesken.

Hyvä viestintä ja yhteistyö ovat kadunrakennuksessa erityisen tärkeitä, koska yhteisellä kunnallisteknisellä työmaalla eli YKT:llä on monia toimijoita. Pääurakoitsijan ohella katua rakentavat esimerkiksi Helen, HSY sekä tietoliikennekaapeleita asentavat teleoperaattorit.

Toimiva yhteistyö on olennaista myös katurakentamisen tavallisissa yllätyksissä, kun vanhojen katujen alta löytyy rakenteita, joita ei näy piirustuksissa. Yllätysten selvittely pysäyttää usein työt, ja hidastuttaa monin paikoin hankkeiden etenemistä.

 

Katutöitä Hämeentiellä keväällä 2019. Kuva: Helsingin kaupunki.
Katutöitä Hämeentiellä keväällä 2019. Kuva: Helsingin kaupunki.


Tyhjäkäynti synnyttää hukkaa

Taitotalon, Helsingin kaupungin ja Destian pilotista toivottiin osaratkaisua näihin ongelmiin muun muassa Leanin periaatteiden avulla, joista yksi on tehostaa työtä karsimalla prosessista hukkaa. Pilotti pyrki myös yhteisen ajantasaisen aikataulutuksen kehittämiseen. Jokainen hyötyy, kun työn kaikki tekijät ja välineet ovat oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

– Toimijoiden olisi tärkeää nähdä oman näkövinkkelin ja totutun työtavan sijaan yhteinen etu ja toimia yhteisten tavoitteiden mukaisesti aiempaa paremmin, sanoo pilotin suunnittelussa mukana ollut työpäällikkö Seppo Sirola Destia Oy:ltä.

Projektinjohtaja Jyrki Paavilainen Helsingin kaupungilta korostaa myös yhteistoiminnan merkitystä isoissa yhteisrakentamishankkeissa.

– Tilannetta pitää pystyä johtamaan, tapahtui prosessissa mitä tahansa. Toimijoiden välille pitää rakentaa luottamusta, jotta heidät saataisiin sitoutettua entistä paremmin yhteiseen toimintaan ja aikatauluihin yhteisen lopputuloksen hyväksi.

 

Lähityöskentely lisää luottamusta

Taitotalolla on Sirolan mukaan hyvät puitteet järjestää koulutuksia. Nytkin saatiin edustava ryhmä puhujia ja kouluttajia, Paavilaisen sanoin ”alan kovia tekijöitä”, tuomaan pilottiin tietoa ja kokemustaan. Paavilainen kehuu Taitotalon tiivistä yhteydenpitoa pilotin suunnittelussa. Koronaankin sopeuduttiin. Korona paljasti kuitenkin tarpeen lähikoulutukseen, sillä hyvä tutustuminen kasvokkain havaittiin tärkeäksi luotaessa luottamusta ja yhteistyötä.

– Myös uuden opettelu ja vanhan poisoppiminen edellyttävät livetilaisuutta ja tiivistä ohjattua toimintaa kurssimodulien aikana, Paavilainen lisää.

 

Pilotti valaisee kehitystarpeita

Koulutuspilotti testaa kurssisisältöjen toimivuutta ja auttaa kehittämään niitä tilaajan tarpeisiin. Pilotti kiteyttää sitä, miten osaamista kannattaa kehittää. Jyrki Paavilainen suosittelee pilottikoulutuksia myös muille organisaatioille.

– Pilotit ovat äärimmäisen hedelmällisiä missä tahansa asiassa ja tuovat kaikille osallistujille paljon tietoa siitä, mitä asioita on hyvä viedä eteenpäin, hän sanoo.

 

Jyrki Paavilainen. Kuva: Helsingin kaupunki.
Jyrki Paavilainen. Kuva: Helsingin kaupunki.


Yhteistoiminnallisuus on tärkeää

Taitotalon, Helsingin kaupungin ja Destian yhteistyöpilotti toi esiin, miten tärkeää katuhankkeissa on saada työmaan yhteistyökuviot kaikille osapuolille toimiviksi. Esimerkiksi kehitysvaiheen käyttö muuttaa katurakentamisen prosessia ja toimintakulttuuria, minkä vuoksi on olennaista saada kurssille mukaan kaikki katuhankkeen osapuolet, myös YKT-toimijat.

– Prosessien kehittämiseen tarvitaan asennemuutosta ja aitoa keskusteluyhteyttä eri osapuolten välille, Jyrki Paavilainen sanoo.

Kehitysvaiheessa työ valmistellaan ja aikataulutetaan entistä paremmin. Myös riskejä pyritään kartoittamaan etukäteen, ja samalla sovitaan pelisääntöjä sille, miten kukin toimii riskien toteutuessa. Näin riskien hallinta paranee ja niihin reagointi nopeutuu.

– Ihmisiä pitää valmentaa kehitysvaiheeseen, ettei siihen jouduta kylmiltään. Koulutus luo luottamusta ja auttaa hyödyntämään kehitysvaihetta maksimaalisesti. Muutoin hukataan kehitysvaiheen momentum ja se vain pidentää hankeprosessia, Paavilainen sanoo.

 

Yhteishenkeä piloteista

Paavilainen näkee fasilitoinnin merkityksen työprosessissa tärkeänä. Fasilitointi tarkoittaa asioiden sujumisen helpottamista ja organisaatioissa myös osallistavaa prosessia, kuten yhteistoiminnan ja ryhmäprosessien suunnittelua ja toteutusta.

Pilotein tätä voisi Paavilaisen mielestä tuoda katurakennukseen myös esimerkiksi jonkin YKT-kumppanin sisäisenä organisaatiokoulutuksena ennen laajaa yhteistä koulutusta. Tai pilotissa voisi viedä eteenpäin jopa yksittäistä hanketta yhdessä sen kaikkien osallistujien kanssa.

Jatkuva katurakentaja-koulutus saattaa tulevaisuudessa kehittää uutta kadunrakennuskulttuuria, joka edesauttaa katuhankkeiden läpimenoa.

– Jokavuotinen koulutus parantaisi huomattavasti eri osapuolten työn lainalaisuuksien ymmärrystä. Rakentaminen on kuin joukkuepelaamista, joka vaatii onnistuakseen koko joukkueen tuen ja tekemisen, Seppo Sirola sanoo.

– Prosessissa on paljon toimijoita ja huomioon otettavaa. Korona aiheuttaa toistaiseksi rajoituksensa pilotin jatkolle, Jyrki Paavilainen muistuttaa.

 

Ylälaidan kuvassa etualalla Hämeentien urakassa kesällä 2020 valmistunutta osuutta Kurvissa. Taustalla ovat vielä työt menossa. Kuva: Destia.
Teksti: Virpi Peura