
Turvallisuusalan ammateissa menestyminen vaatii jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Ota askel eteenpäin ja valmistaudu kohtaamaan tulevaisuuden vaatimukset monipuolisesta ja ketterästä turvallisuusosaamisesta!
Koulutukseen voivat hakeutua peruskoulun päättäneet oppivelvolliset, joilla ei ole toisen asteen tutkintoa.
Turvallisuusala tarjoaa vastuullisia ja monipuolisia työmahdollisuuksia sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Tutkinto antaa valmiudet toimia turvallisuusalan perustehtävissä valitsemasi suuntautumisen mukaisesti.
Turvallisuusalan perustutkinnon suorittaneena voit työllistyä esimerkiksi vartijaksi, järjestyksenvalvojaksi, turvatarkastajaksi tai turvalaiteasentajaksi. Työnantajia ovat muun muassa yksityiset turvallisuusalan yritykset ja julkiset organisaatiot. Kohteita, joissa turvallisuusalan ammattilaiset työskentelevät, ovat mm. myymälät, tuotantolaitokset, toimistot, kauppakeskukset, julkinen liikenne, sairaalat, ravintolat, yleisötilaisuudet.
Tutkinto antaa valmiudet toimia turvallisuusalan perustehtävissä valitsemasi suuntautumisen mukaisesti. Koulutuksen myötä opit tuntemaan alan lainsäädännön, kehittämään oma-aloitteisesti työskentelytapoja ja työympäristöäsi sekä toimimaan asiakaspalveluhenkisesti erilaisissa turvallisuusalan tehtävissä. Koulutuksessa syvennyttään pelastustoimintaan sekä uhkatilanteiden hallintaa.
Kenelle tutkinto sopii?
Turvallisuusalan ammattilaiselta edellytetään oma-aloitteisuutta, hyviä sosiaalisia taitoja, riittävää suomen kielen taitoa asiakaspalveluun sekä kohtuullista fyysistä ja hyvää psyykkistä terveydentilaa.
Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset
Opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla
- fyysistä terveyttä ja toimintakykyä rajoittava sairaus tai vamma
- insuliinihoitoinen diabetes, joka ei ole hoitotasapainossa
- lääkkeiden riippuvuus tai ongelma- tai väärinkäyttö
- mielenterveyden häiriö tai psyykkinen sairaus, joka ei ole hoitotasapainossa
- päihteiden riippuvuus tai ongelma- tai väärinkäyttö
- sellainen näön tai kuulon heikkous, jota ei voida apuvälineillä korjata
- vuorovaikutusta vaikeuttava toimintakyvyn häiriö
Esteettömyys opiskelijaksi ottamisessa (laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017, 40 §)
Hakijan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa sitä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin oppilaitoksessa, työpaikalla tai muussa oppimisympäristössä, jos tutkintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. Henkilön terveydentilan tai toimintakyvyn osalta tulee arvioida mahdollisten sairauksien aiheuttamat rajoitteet ja sairauksien yksilöllinen hoitotilanne. Laissa ammatillisesta koulutuksesta sekä saman lain nojalla annetussa asetuksessa määritellään tutkinnot, joissa tutkintokohtaisia terveydentilavaatimuksia sovelletaan (laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017, 81 § ja valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta 673/2017, 20 §).
Jokaiselle opiskelijalle laaditaan opintojen aloitusvaiheessa henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS). Suunnitelmaa laadittaessa huomioidaan aiemmin hankittu ammattiosaaminen, työkokemus ja henkilökohtaiset uratavoitteet.
Koulutus koostuu seuraavista tutkinnon osista:
Tutkinnon rakenne
Turvallisuusalan perustutkinto (180 osaamispistettä) muodostuu pakollisista tutkinnon osista (145 osaamispistettä) ja yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä). Ammatillista valinnaisista tutkinnon osista pakollisia on 55 osaamispistettä ja valinnaisia 90 osaamispistettä.
Pakolliset tutkinnon osat (55 osp)
- Turvallisuusvalvojan palvelutehtävissä toimiminen (30 osp)
- Riskienhallinta- ja turvallisuusdokumenttien laatiminen (25 osp)
Vartiointi ja järjestyksenvalvonta
Valinnaiset tutkinnon osat (90 osp)
- Häiriö- ja onnettomuustilanteissa toimiminen (15 osp)
- Järjestyksenvalvonnan tehtävissä toimiminen (20 osp)
- Vartiointitehtävissä toimiminen (30 osp)
- Uhkatilanteisiin varautuminen ja tilannehallinta (15 osp)
- Voimankäytön hallinta (15 osp)
- Turvajärjestelmän asentaminen ja huolto (30 osp)
Yhteiset tutkinnon osat (35 osp)
- Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osp)
- Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen (6 osp)
- Yhteiskunta- ja työelämäosaaminen (9 osp)
Tutkintotodistuksen saaminen edellyttää, että tutkinnon suorittaja osoittaa hallitsevansa tutkinnon perusteiden mukaisen ammattitaidon sitä vastaavissa työtehtävissä. Ammatillisen osaamisen arviointiin osallistuvat työelämän ja oppilaitoksen edustajat sekä tutkinnon suorittaja itse.
Tutkinnon suorittaminen
Opiskeluaika sovitaan osana henkilökohtaisen suunnitelman laadintaa, yleensä tutkinnon suoritusaika on noin 3 vuotta.
Koulutus sisältää monipuolisia lähiopetuspäiviä, itsenäisiä verkossa tehtäviä oppimistehtäviä, yhteistyöhön perustuvia ryhmätöitä sekä työpaikalla tapahtuvaa käytännön oppimista. Lähiopetusta järjestetään viikoittain 3–5 päivänä.
Haku
Kevään 2026 perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishaku alkaa 17.2.2026 klo 8.00 ja päättyy 17.3.2026 klo 15.00. Opinnot alkavat syksyllä 2026.
Hakeminen tapahtuu Opetushallituksen Opintopolku.fi-palvelussa. Tallenna hakemuksesi Opintopolussa viimeistään 17.3.2026 kello 15.00.
Kustannukset
Oppivelvolliset saavat maksutta opiskeluajalleen käyttöönsä opinnoissa tarvittavat oppimateriaalit, tietokoneen sekä muut välttämättömät opiskeluun tarvittavat työasut ja -välineet. Opetus ja ruokailu ovat kaikille perustutkinto-opiskelijoille maksuttomia.
Jatko-opintokelpoisuus
Tutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Opintojen aikana on mahdollisuus suorittaa väyläopintoja.
Koulutusmuoto
Omaehtoinen koulutus yhteishaussa.