Hyppää pääsisältöön
Elina Stordell blogi

Ei ole poliittisesti kovin korrektia vaatia maahanmuuton rajoittamista. Niinpä likainen työ on monessa eurooppalaisessa maassa ulkoistettu asettamalla oleskeluluville ja/tai kansalaisuudelle kovat kielitaitorajat.

Suomen kansalaisuuden kielitaitovaatimus

Suomessa kansalaisuutta hakevan maahanmuuttaneen on osattava suomea, ruotsia tai suomalaista/suomenruotsalaista viittomakieltä tasolla B1.1.

Mitä sitten tarkoittaa, että kielitaito on tasolla B1.1? Se tarkoittaa, että henkilö on juuri ja juuri saavuttanut itsenäisen kielenkäyttäjän tason. Hän ymmärtää pääkohdat selkeistä, usein esiintyvistä viesteistä esimerkiksi työssä ja vapaa-ajalla. Hän pystyy tuottamaan yksinkertaista tekstiä tutuista aiheista. Hän pystyy kertomaan tapahtumista, selittämään lyhyesti mielipiteitään ja kertomaan suunnitelmistaan. Euroopan neuvoston virallinen käännös Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoista

Toisin sanoen tällainen henkilö hoitaa (usein pakon edessä) tavallisia arjen asioitaan suomeksi, mutta se ei ole helppoa. Kuten näkyy, Euroopan neuvoston sivuilta löytyvä virallinen suomenkielinen käännös on täynnä rajoituksia: pääkohdat, usein esiintyvät tekstit, tutut aiheet, lyhyesti.

Ovatko kielitaitovaatimukset ajantasalla?

Suomi ei ole kielitaitovaatimuksissaan poikkeus. Vaatimuksia on kaikkialla, ja ne kovenevat koko ajan.

Osallistuin Erasmus+rahoituksella eurooppalaisten kielitaidon arvioinnin asiantuntijoiden konferenssiin European Association for Language Testing and Assessment (ealta.eu.org) kesäkuussa 2022. Erityisen paljon ajattelemisen aihetta antoi Bart Deygersin esitys, jossa hän kertoi Belgian kiristyneestä kielipolitiikasta.

Ennen vuoden 2015 turvapaikanhakija-aaltoa kielitaidon osoittamiseen riitti Belgiassa kielikurssille osallistuminen, nyt pakollisesta kielitestistä on saatava taso B1. Testin tulokset ovat rumat. Vähän koulutetuista vain 30 prosenttia saavuttaa vaaditun tason, korkeasti koulutetuista yli 90 prosenttia. Testi ei mitenkään huomioi sitä, että monella osallistujalla on heikko koulutustausta. Kaikkein heikoimmat tulokset tulevat kirjoittamisen testistä, ja Deygers kysyykin aiheellisesti, pitäisikö virallisia kielitaitovaatimuksia olla vain suullisissa taidoissa, toisin sanoen puhumisessa ja puheen ymmärtämisessä.

Suomessa monet maahanmuuttaneet osallistuvat kotoutumiskoulutukseen, jossa vain kolmannes saavuttaa tavoitetason B1.1. VTV-Tarkastuskertomus-15-2018-Kotoutumiskoulutus.pdf Samoin yleisessä kielitutkinnossa heikoimmat tulokset tulevat kirjoittamisen testistä (Sari Aholan kommentti postaukseeni täällä LinkedInissä – huomaa kuitenkin, että parhaat tulokset saadaan yllättäen luetun ymmärtämisen testistä).

Deygersin ehdotus pelkästä suullisesta kielitaidosta kansalaisuuden vaatimuksena  on ehdottomasti harkitsemisen arvioinen. Voi myös kysyä, voisiko taidoksi riittää pykälää alempi, eli A2-taso, jos se on useimpien kohdalla todellisuutta. Lisäksi on varmistettava riittävät mahdollisuudet opiskella kieltä, eikä missään nimessä lyhennettävä kotoutumiskoulutuksen kestoa.

Ei kulttuuri- ja  yhteiskuntatesteille

Monissa maissa kansalaisuusvaatimuksiin liittyy myös kulttuuri- ja yhteiskuntatuntemusta mittaavia KoS-testejä (Knowledge of Science). Olen erittäin tyytyväinen siihen, ettei tällaisia testejä ole otettu käyttöön meillä!

Ealtan konferenssissa Anna Mouti tarkasteli Kreikassa käytössä olevaa KoS-testiä. Kreikan kielitaitovaatimus on teoriassa alempi kuin Suomessa, sillä testistä on saatava taso A2. Todellisuudessa rima on kuitenkin korkeammalla: 17-sivuinen Kreikan maantieteen, kulttuurin, historian ja poliittisten instituutioiden tuntemusta mittaavan testin opetusmateriaali on nimittäin vaativuudeltaan B2-tasoa. Ei siis ole edes yritetty mahdollistaa A2-tasoisen kielenoppijan läpipääsyä testistä! Testimateriaali ja siihen liittyvä satojen kysymysten kysymyspankki on tarkoitus opiskella itsenäisesti. Kokeessa on sitten vastattavana satunnainen 20 kysymyksen setti.

Kuinkahan moni suomalainen osaisi vastata oikein kysymyksiin esimerkiksi oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta Suomessa tai sisällissodan kulusta?

Joissakin maissa testeissä on mukana arvoihin liittyviä kysymyksiä, mutta tietenkin jokainen kansalaisuuden haluava vastaa testissä, että sukupuolet ovat samanarvoisia riippumatta siitä, mitkä ovat todelliset mielipiteet.

Tällaiset arvoja ja tietoja mittaavat testit tuntuvat hyödyttömiltä, ja toivon, etteivät ne tule koskaan käyttöön Suomessa. Ilmeisesti jonkinlaista noloutta asiaan liittyy myös Kreikassa, koska tutkija ei yrityksistään huolimatta pystynyt selvittämään, mitkä tahot ovat uuden kansalaisuustestin laatijoita.

Mitä voi tehdä?

Konferenssissa tuli eri tilanteissa esiin toive, että kielitaidon arvioinnin asiantuntijoiden ja alan instituutioiden olisi toimittava aktiivisemmin. Ei tule pitää itseään epäpoliittisena ihmisenä, vaan on tultava tietoiseksi virkamiesten ja poliitikkojen toimintatavoista. Vain tuntemalla päätöksenteon prosessia on mahdollista löytää tapoja vaikuttaa lopputulokseen.

 

Elina Stordell on kielitaidon arvioinnin ja suomi toisena kielenä -opetuksen asiantuntija. Häntä kiinnostaa etenkin laadukas ja luotettava kielitaidon arviointi sekä kielitaidon merkitys yhteiskunnassa. Vapaa-aikanaan hän lukee liikaa dekkareita ja syö liikaa salmiakkia.

 

Testipiste on Suomen suurin aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus. Palvelua ylläpidetään neljän pääkaupunkiseudun aikuisoppilaitoksen yhteistyönä. Koordinaattorina toimii Axxell Monikulttuurisuuskeskus ja kumppaneina CareeriaPlus, Eiran aikuislukio ja Taitotalo.

Kysy lisää.

Elina Stordell
Elina Stordell
kouluttaja, suomi toisena kielenä, kielitaidon arviointi
040 719 4576