Hyppää pääsisältöön
Banaanimies_pääkuva_jyrki_1361x419

Banaanimieheksi tituleerattu Jyrki Ojala (54) opiskelee Taitotalossa palvelulogistiikan erikoisammattitutkintoa. Hän suorittaa opintonsa oppisopimuksella, joka tarkoittaa sitä, että opiskelu tapahtuu pääosin työn ohessa työpaikalla.

– Työnantajani Inex Partners Oy on koulutusmyönteinen, ja oppisopimusten solmiminen on työnantajalleni arkipäivää, kertoo Ojala.

Ojalan mukaan hänen oli hieman vaikea löytää itselleen soveltuvaa tutkintoa, koska hänen ammattinsa on varsin ainutlaatuinen.

– Vastaan Inexillä banaanien kypsyttämisestä, eikä mikään ammatillinen koulutus valmista suoraan banaaninhoitajaksi.

Vastauksena palvelulogistiikan erikoisammattitutkinto

Lopulta Ojala kertoo törmänneensä palvelulogistiikan erikoisammattitutkinto-opintoihin. Opinnoissaan hän suuntautuu varastologistiikan osaamisalalle. Ojalan tavoitteenaan on saada monipuoliset valmiudet sisälogistiikan varastointiprosessien suunnitteluun ja organisointiin. Lisäksi koulutus opettaa löytämään kehittämiskohteita, antaa teoriatietoa varastoanalytiikasta ja käytössä olevien resurssien analysoimisesta.

– Tutustuessani opiskeltaviin aiheisiin ja tutkinnon perusteisiin ajattelin, että nämähän istuvat minulle kuin nenä päähän.

Ylipäätään Ojalan mukaan logistiikka-alan koulutus ansaitsisi enemmän näkyvyyttä, mainetta ja kunniaa. Työ on usein rutiininomaista, mutta se avaa monille polkuja työelämään.

– Päädyin itsekin logistiikka-alalle vähän sattumalta. Tulin SOK:lle töihin vuonna -85. Tein hetken muuta hommaa, mutta sitten näin kollegoideni lemppaavan banaanilaatikoita. Jotenkin lumouduin näkemästäni, ja jäin sille tielle. Hakeutumistani banaanien luokse voi siis sanoa omaehtoiseksi.

Banaanintäytteinen elämä

Banaanien kypsyttämisen parissa Inexillä Ojala on toiminut vuodesta -94. Nykyisin hän toimii kypsyttäjien esimiehenä, ja hänen virallinen tittelinsä on kypsytysprosessin hoitaja. Alaisiinsa hän luottaa vahvasti.

– Ihminen toistaa kyllä, kunhan löytää ja tietää syyn toistolle, kuvaa Ojala filosofiaansa esimiehenä.

Hän kertoo olevansa inspiroitunut ja motivoitunut työstään.

– Tämä on fanaattista hommaa, joka on vienyt mennessään. Kaikkina päivinä en pidä tätä edes työnä, vaan ajattelen olevani harrastukseni ja intohimoni parissa.

Hyvä laatu ja oikea määrä ovat avain onneen

Parhaana onnistumisena työssään Ojala pitää sitä, jos perjantaina töistä lähtiessä on tunne, että viikko on sujunut hyvin. Se tarkoittaa sitä, että kauppoihin on mennyt hyvää banaanilaatua ja myyntiennakot ovat osuneet kohdalleen.

Ojala uskoo, että alalla vain harva on yhtä omistautunut banaaneille kuin hän.

– Kukaan ei varmasti ole yhtä hullu, korostaa Ojala.

Banaanimies_katsoo_banaaniin_jyrki_950x665-2
Jyrki Ojala kertoo, että kaupoille myydään banaaneja aina yksi kypsyys, joka on keltainen ja jonkin verran vihertävä.

Intohimosuhde banaaneihin vei toiselle puolelle maapalloa

Ojalan rakkaussuhteesta banaaneihin kertoo se, että hän on matkustanut omakustanteisesti maapallon toiselle puolelle banaaniplantaaseille. Vuonna 2013 hän vietti kuukausia Etelä-Amerikassa banaaniviljelmillä.

– Kävin Perussa, Ecuadorissa, Kolumbiassa ja Costa Ricassa. Panamassa kävin katsomassa Chiquitan viljelmiä.

Ojala kertoo vierailleensa kymmenillä eri plantaaseilla ja kierrelleensä niissä paikallisten laadunvalvojien kanssa.

– Toteutin reissuni vuorotteluvapaalla. Ennen lähtöäni pyysin Euroopan banaanikontakteiltani heidän lattarikontaktiensa yhteystiedot. Ai niin, ja opiskelin espanjaa, Latinalaisessa Amerikassa ei todellakaan pärjää englannilla.

Pienviljelijöiden asema paranee tekojen kautta

Suurin osa banaaneista tulee pienviljelijöitä. Ecuadorissa Ojala kertoo yöpyneensä viljelijällä, joka tuotti vain 30 laatikkoa banaania päivässä.

– Se oli Sveitsiin menevää luomubanaania. Pientuottajien sadolle on järjestetty erilaisia keräyspisteitä, vähän niin kuin meijerit keräävät maitoa Suomessa.

Ojala kertoo Reilun kaupan vaikuttaneen positiivisesti varsinkin pienviljelijöiden asemaan. Organisaatio ottaa siipiensä suojaan pienviljelijöitä, ja takaa heille tietyt tulot tasaisesti koko vuodelle. Toisaalta viljelijät voivat myydä sadon vallitsevaan markkinahintaan, joka vaihtelee kysynnän ja tarjonnan mukaan.

– Reilu kauppa tarjoaa myös viljelyneuvoja ja auttaa tekniikassa, kertoo Ojala.

Syökää perunaa

Banaanilajikkeita on satoja, Suomessa myydään eniten Cavendish-nimistä lajiketta.

 – Banaania voi verrata perunaan. Niiden ravintosisällöt ovat melkein identtiset. Banaanissa on hieman enemmän sokeria, mutta periaatteessa on yhtä terveellistä syödä peruna kuin banaani.

Kaikkia ruokavillityksiä Ojala ei allekirjoita, mutta jakaa ilolla matkallaan oppimansa banaanireseptin.

– Jos vihreän kovan banaanin laittaa kattilaan ja keittää, voi siitä tehdä samalla tavalla muussia kuin perunastakin. Lopputulos paranee entisestään, jos päälle lisää hieman voita.

Kauppa ihmiseltä ihmiselle liikuttaa

Reissunsa yhtenä ikimuistoisena kokemuksena Ojala pitää tapausta, kun hän pääsi viljelijän mukaan myymään banaaneja paikallisiin kauppoihin.

– Viljelijä lykkäsi banaaninsa minulle, ja laittoi minut myymään ne. Muutenkin ihmisten ystävällisyys ja yhteisöllisyys yllättivät. Vaikka olin vasta ilmestynyt, lähtöni oli paikallisten mielestä aina surullista ja kamalaa. Suomalaisille epätyypillinen tunteiden näyttäminen toistui matkan varrella monesti.

Ruoka on tehty länsimaiselle kuluttajalle halvaksi. Ojala kertoo hämmästyneensä siitä, että banaanien hintataso on monissa ei länsimaissa Suomen tasolla tai korkeammalla.

– Ja onhan se vähän hullunkurista, että norjalaista kirjolohta saa halvemmalla kaupasta kuin kalastamalla itse.

Täydelliset etelän hedelmät ovat aistiharha

Ojalan mukaan hedelmien maku on kokemuskysymys, jolla ei ole välttämättä tekemistä totuuden kanssa.

– Uskallan väittää, että banaani ei maistu paremmalta itse poimittuna suoraan viljelijän puusta kuin ostettuna Suomessa marketista.

Ilmiön, että hedelmät maistuisivat etelässä paremmilta, Ojala kertoo tunnistavansa.

– Harrastan matkustelua muutenkin kuin banaanien takia. Luulen, että hedelmien maistuvuusharha johtuu ulkomaalisästä. Loma, meri ja vapaus aikaansaavat kokemuksen, että kaikki maistuu ja tuntuu paremmalta.

Ja totta kai paikalliset tuntevat omien hedelmiensä kypsyysasteet siten, että he osaavat tarjoilla turisteille täydellisesti kypsyneet mangot ja banaanit.

Banaanimies_varastokuva_jyrki_950x665
Ojala syö mieluummin kypsempää kuin raaempaa banaania.

Mangot, banaanit ja avokadot

Viime aikoina Ojalan työ on laajentunut myös mangojen ja avokadojen kypsytykseen.

– Pelkään kiinnostuvani mangosta yhtä fanaattisesti kuin banaaneista. Näyttää siltä, että siitä on pikkuhiljaa tulossa toinen lempilapseni.

Suomessa mangon myynti on kasvanut hitaasti. Ruotsissa ja Saksassa sen sijaan syödään valtavasti mangoja, koska näihin maihin on muuttanut paljon maahanmuuttajia, jotka ovat kotimaissaan tottuneet nauttimaan mangon mehukkaasta mausta. Ojala kertoo, että mangojen kypsyttämisen tavoitteena on, että asiakkaan ostama hedelmä on aina syömäkelpoinen.

– Kypsytysprosessissa herätämme maahan tulleet mangot henkiin. Annamme niille täydellisillä kypsytysolosuhteilla merkin, että on aika kypsyä eikä pilaantua.

Avokado on Inexin kypsyttämistä hedelmistä hankalin. Sen kypsyminen vaihtelee ja riippuu esimerkiksi kuiva-aineen määrästä.

– Ajattelen, että hedelmät ovat yksilöitä ja että avokadot ovat usein niitä vähän hankalia tyyppejä.

Lopulta olemme, aiheesta riippumatta, kaikki yhtä

Ojala ei koe ongelmaksi sitä, että hänen opintonsa eivät ole liittyneet millään tavalla hedelmien kypsytykseen. Hänen mukaansa on melkein sama, mitä opiskelee, kunhan opiskelee, sillä uuden oppiminen pitää mielen virkeänä.

– Opiskelu ei mene ikinä hukkaan. Olen hyvä esimerkki siitä, että kannattaa lähteä ihan älyttömiin juttuihin mukaan, koska ikinä ei voi tietää, mitä vastaantulevien ovien takana on.

Maailma on mahdollisuuksia täynnä ja paikallaan oleminen passivoi hirveästi. Ojalan mielestä koulutuksen järjestäjien tehtävä olisi tuoda mahdollisuuksia vieläkin enemmän näkyville ja tarjolle. Pitäisi aktiivisesti etsiä passivoituneita, sillä jokainen on hyvä jossakin.

– Motivaatio ratkaisee kaiken, ja sen löytyessä onnettomasta luuserista voi tulla yhtäkkiä guru.

Aikuisopiskelija toivoo muistijälkiä

Aikuiskoulutuksesta puhuttaessa unohdetaan helposti ihmisyyden olevan aikuisenakin henkilösidonnaista.

– Ala-asteella luokanvalvojaa pidettiin suunnilleen jumalasta seuraavana, eikä asetelma sinällään muutu aikuisenakaan. Opiskelijan kokemus opinnoista koostuu pitkälti hänen kokemuksestaan opettajasta.

Ojala ajattelee, että varsinkin hieman nuoremmille opiskelijoille opettajien tietotaito, ulosanti ja kyky kohdata opiskelijat henkilökohtaisesti ovat kaiken a ja o. Opettajan on jaksettava selittää samat asiat uudestaan ja uudestaan.

Taitotalon kouluttajilla on Ojalan mukaan ollut kiinnostavaa ja ajankohtaista tietämystä ja kokemusta luentoaiheistaan.

Generalisti lumoutuu oppimisesta

Koulutuksen kehittämisestä Ojalalla on hieman radiaalejakin ajatuksia.

– Sekä työnantajani että Taitotalon kannattaisi panostaa entistä enemmän hyviin ja kiinnostaviin puhujiin. Hyvä luennoija saa aiheesta, kun aiheesta kiinnostavan.

Itseään Ojala pitää hieman generalistina. Hän ajattelee oppimisen ilon olevan tärkeintä, eikä pidä varsinaisia koulutusaiheita kovin oleellisina.

– Maailma muuttuu sellaista vauhtia, että kyky oppia uutta ja inspiraatio ratkaisevat.

Ojalalle elämänmittainen työura banaanien parissa osui kohdalle sattumalta. Siksi hän kannustaa paikkaansa vielä etsiviä kuuntelemaan itseään, opiskelemaan ja tarttumaan reippaasti maailman tarjoamiin mahdollisuuksiin.

– Hyvät sattumat eivät taida tulla hakemaan ovelta.

Lue lisää palvelulogistiikan erikoisammattitutkinnon opiskelusta.

Kysy lisää.

Ilari Raita-aho
Ilari Raita-aho
kouluttaja, logistiikka
043 827 1912