Hyppää pääsisältöön
Liikennelentäjä

Koronapandemian alettua lentäjä Tomi Rissasesta (44) tuli työtön käytännössä yhdessä yössä.

Hän muisti ajatelleensa aikaisemmin, että rakennusala voisi sopia hänelle, ja aika lailla hetken mielijohteesta hän haki Taitotalon järjestämään rakennusalan työvoimakoulutukseen. Opintojen tavoitteena on työllistää koulutuksen suorittaneet linjasaneeraajan tehtäviin.

– Olen toiminnallinen ja tekevä tyyppi, joten luonteeni ei antanut periksi jäädä kotiin makaamaan, kertoo Rissanen.

Taitotalon rakennusalan työvoimakoulutus kestää kuusi kuukautta. Sen päämäärä on antaa opiskelijoille sellaiset ammatilliset valmiudet, joiden avulla he työllistyvät rakennusalalle.

– Opin koulutuksessa runko-, sisäremontti- ja väliseinätöitä, muurausta, korjausrakentamista ja laatoitusta. Koulutus oli todella hyvä, ja opettajastani Kimmo Niemestä minulla on pelkkää kiittävää sanottavaa. Lisäksi opiskelutoverini olivat loistavia, meillä oli hyvä ja huumorintajuinen porukka, kertoo Rissanen.

Hakeudu Rakennusalan perustutkintoa opiskelemaan.

Rakennusala on käsityöläisyyttä

Koulutusta Rissanen suosittelee rakennusalasta kiinnostuneille. Hänen mielestään koulutus sopii erinomaisesti alalletulokoulutukseksi tai ylipäätään, jos on yhtään kiinnostunut remontoimisesta tai tykkää tehdä käsillään töitä. Toimistohiirille koulutus ei Rissasen mukaan sovellu, vaikka aiempaa rakennusalan koulutusta tai työkokemusta ei osallistumisen pohjavaatimuksena olekaan.

– Koulutus sisältää runsaasti työssäoppimista, joten monipuoliset rakennusalan työtehtävät tulevat kyllä koulutuksen aikana tutuksi, sanoo Rissanen.

Työvoimakoulutuksiin osallistutaan tyypillisesti joko hakeutumalla itse tai työvoimatoimiston suosituksesta. Rissanen kertoo hakeutuneensa koulutukseen itse ja olleensa erittäin motivoitunut osallistumaan siihen.

– Järkeilin, että rakennusalalla riittää töitä tulevaisuudessakin.

Rissasen vahvuus on kädentaidot, esimerkiksi autojen korjaamisesta hän on pitänyt aina.

 

liikennelentäjä_rakennus
Rakennusala on vielä nykyäänkin käsityöammatti.

 

Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot

Rissanen haaveili lentäjän ammatista jo pikkupoikana.

– Lentoinnostukseni alkoi 12-vuotiaana. Siihen aikaan lomalennoilla järjestettiin ohjaamovierailuja, ja kun näin lentokoneen ohjaamon, en saanut sitä enää mielestäni. Hankin ensimmäisen lentolupakirjani 20-vuotiaana, kertoo Rissanen.

Neljäntoista vuoden lentäjän uran tehnyt Rissanen ajattelee, että työn keskiössä ei ole nykyään raha, vaan mielekkyys. Rissanen on työskennellyt muun muassa Blue 1:lla ja CityJetillä.  

– Valmistuin 2005 lentäjäksi. Minulle kävi tuuri, sillä työllistyin vain puoli vuotta valmistumiseni jälkeen. Usein työllistymiseen saattaa mennä huomattavasti kauemmin. Lentäjien työtilanne on melko huono, ja nyt koronan takia tietenkin katastrofaalinen. Monet entisistä työkavereistani on tällä hetkellä työttömiä tai lomautettuja.

Koronatilanteesta johtuen ilmailualalta on hakeuduttu töihin rakennusalalle. Mahdolliseksi tulevaisuudensuunnitelmakseen Rissanen mainitsee yrittäjyyden. Rakennusalan työtilanne vaikuttaa varmalta, ja yrittäjänä olisi omien aikataulujen herra.

– Palkkaa ei voi verrata lentäjän palkkaan, mutta sillä tulee varmasti toimeen.

Ei oppi ojaan kaada

Suoritettuaan korjausrakentamisen työvoimakoulutuksen Rissanen jatkoi opiskelua, ja haki Taitotaloon opiskelemaan talotekniikan perustutkinnon putkiasennuksen osaamisalaa.

– Olisin työllistynyt jo suoritettuani rakennusalan koulutuksen, mutta mietin, että voisi olla hyvä aika kouluttautua vielä lisää. Ikäiselläni on työelämää vielä noin 20 vuotta jäljellä, ja lentäjien työnäkymät ovat varsin epävarmat.

Rissanen kertoo, että alun perin putkiasentajan koulutus oli hänen ensisijainen kiinnostuksen kohteensa, vaikka korjausrakentamisen opinnot olivatkin mielenkiintoisia.

– Ja totta kai rakennus- ja talotekniikka-alat ovat osin limittäisiä, joten mikään oppi ei todellakaan mennyt hukkaan. Sitä paitsi korjausrakentamisen koulutuksesta oli hyötyä remontoidessani omaa kotiani, kertoo Rissanen.

Liikennelentäjä_putki
Opiskelu putkiasentajaksi sisältää käytäntöä ja teoriaa.

 

Aikuisopiskelijan tärkein taito on itseohjautuvuus

Koulunpenkki on Rissaselle entuudestaan tuttu paikka. Ennen lentäjäopintojaan hän kävi lukion, kirjoitti ylioppilaaksi ja opiskeli lentokoneasentajaksi.

2018 voimaan tulleen ammatillisen koulutuksen reformin myötä ammatillisiin tutkintoihin kuuluu pakollisena osana yhteisten tutkinnon osien opiskelu. Yhteiset tutkinnon osat ovat yleissivistäviä opintoja, jotka sisältävät esimerkiksi matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, työelämätaitoja, viestintää, vuorovaikutusta, yhteiskunnassa toimimista, digitaitoja ja niin eteenpäin.

– Osan yhteisten aineiden opinnoista sain hyväksiluettua aikaisemmilla opinnoillani, mutta suoritettavaksi jääneiden aineiden opiskelu tuntuu vähän turhalta ja kuivalta touhulta, mutta toisaalta kertaus on opintojen äiti, miettii pitkän työuran tehnyt Rissanen.

Koronapandemian takia putkiasentajan koulutus on toteutettu lähes kokonaan verkossa. Etäopiskelu vaatii Rissasen mukaan kykyä johtaa itseään ja itseohjautuvuustaitoja.

– Putkiasentajan opinnot sisältävät niin paljon koulussa opeteltavia asioita, että työssäoppimista on ilmeisesti vasta opintojen lopussa kolme viimeistä kuukautta, muistelee Rissanen.

Kaveri vai työkaveri?

Ilmailualan Rissanen ei usko palautuvan täysin ennalleen. Hän veikkaa, että niin sanonut halpalentoyhtiöt eivät tule takaisin entisenlaisina. Koventuneet työllisyysnäkymät eivät Rissasta haittaa.

– Nuorena työskentelin seitsemän vuotta muuttofirmassa muuttomiehenä. Muistelen noita aikoja lämmöllä. Työpaikoilla oli hyvä meininki ja loistava ryhmähenki.

Palkan suuruutta tärkeämpänä Rissanen pitää hyvää yhteishenkeä, jonka hän uskoo parantavan työssä jaksamista ja viihtyvyyttä. Hän kuvailee itseään ihmiseksi, joka tulee kaikkien kanssa toimeen, ja pohtii, miten hänelle on käynytkin niin hyvä tuuri, että hän on työskennellyt lähinnä vain työpaikoissa, joissa on hyvä työilmapiiri. Kysyttäessä olisiko Rissasella itsellään tekemistä yhteishengen luomisen kanssa hän vastaa:

– Kaikki lähtee siitä, että voi olla omana itsenään osa työyhteisöä, niin ettei tarvitse vetää mitään rooleja. Lentäjän työssä miehistö oli pääsääntöisesti kavereita keskenään. Vietimme paljon vapaa-aikaa yhdessä, esimerkiksi kuntoilimme ja kävimme syömässä. Toisaalta kahdentoista tunnin viettäminen yhdessä pienessä ohjaamossa aiheutti myös sen, että vastapainoksi tarvitsi omaa aikaa.

Universaalit työyhteisötaidot

Rissanen arvelee työyhteisötaitojen olevan alasta riippumattomia. Hän otaksuu, että ilmailu-, rakennus- ja talotekniikka-alalla pätee sama sääntö: mitä paremmin tulee muiden kanssa toimeen, sitä paremmin työt sujuvat, ja että työn laatuun vaikuttavat myös yhteistyötaidot. Hänen mukaansa yhteistyö koostuu yksilösuorituksista, siitä että kaikki tekevät oman osuutensa sovitusti.

– Lopputulos on aina yksilöasenteiden jatkumo. Ilmailuala opetti sen, että työkaveriin on luotettava, tiivistää Rissanen.

Hyvää asiakaspalvelua Rissanen pitää työyhteisön yhtenä avaintaitona.

– Hyvä asiakaspalvelu on rentoa, mutta asiallista niin kuin työelämän kokonaisuudessaankin tulisi olla.

 

Tulevaisuuden työelämä häikäisee, talouskehitys sen sijaan ei

Yhteiskunta näyttää kehittyvän siihen suunteen, että alasta riippumatta työvoimakustannuksiin haetaan säästöjä. Ilmailualalla säästöt näkyvät siten, että esimerkiksi lentoemäntiä palkataan halvemman työvoiman maista.

– Se mistä maasta henkilö tulee, ei tee hänestä yhtään huonompaa työntekijää, eikä se, miten maailma toimii ole koskaan yksittäisen ihmisen vika. Sitä paitsi lentäjienkin palkat ovat pienenemään päin. Olisin valmis palaamaan puolet entistä lentäjän palkkaani huonommalla palkalla lentäjän hommiin, kertoo Rissanen.

Suomessa on paljon työtehtäviä ja ammatteja, joihin ei ole enää pitkään aikaan löytynyt suomalaista työvoimaa.

– Työperäinen maahanmuutto on yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämätöntä ja positiivista. Hyvä, että ihmiset saavat mahdollisuuksia ja pääsevät kiinni työelämään. Lopulta työssä pärjäämisen ratkaisee asenne.

Lentäjänä Rissanen kertoo tottuneensa monikulttuuriseen työympäristöön.

– Siksi olikin hauskaa, kun lopulta olin suorittamassani rakennusalan työvoimakoulutuksessa ainoa kantasuomalainen. Opiskelukaverini olivat Kosovosta, Ghanasta, Italiasta, Turkista, Venäjältä, Virosta ja niin edelleen.

 

Keskiössä raportointi ja turvallisuus

Viimeisten vuosikymmenten aikana työturvallisuuden ja työsuojelun merkitys on kasvanut alasta riippumatta. Poikkeus-, läheltä piti- ja onnettomuustilanteissa raportointi on tärkeintä. Ilman asianmukaista raportointia tieto ei kulje ja kehittäminen jää haaveeksi. Jos ongelmia tai puutteita ei tuo ilmi, muutos jää puheen tasolle.

– Ilmailuala opetti minulle raportoinnin merkityksen.

Oppimisen ilo ja koulutuksen imu yllättivät

Rissanen muistaa lukeneensa artikkelin, jonka mukaan jopa 37 % lentäjistä on joskus harkinnut tai harkitsee tällä hetkellä alan vaihtoa.

– Suosittelen kaikille alan vaihtoa vähänkään harkitseville Taitotalon rakennus- ja talotekniikka-alojen koulutuksia. Taitotalon sijainti on erinomainen. Opettajat ovat alojensa asiantuntijoita. Heillä on kokemusta työelämästä, eivätkä he opeta vain ulkoa oppimaansa. Mielestäni käytännön näkemys on tärkeintä. Lisäksi koulutuksien sisältö on ajankohtaista ja oikea-aikaista.

Omaan koulutuspolkuunsa Taitotalossa Rissanen on tyytyväinen.

– Iloitsen rakennusalan koulutuksessa oppimistani taidoista. Uskon, että putkiasentajan ammatti sopii minulle hyvin, sillä lentäjän työssä haastavinta oli paikallaan istuminen. Eniten pidin lentoon lähdöistä ja laskeutumisista. Luullakseni se, että epätasaisuus viehättää sopii mainiosti putkimiehen luonteenpiirteeksi.

Kysy lisää.

Kimmo Niemi
Kimmo Niemi
kouluttaja
050 568 1127