19.12.2023
Juntusen mukaan Taitotalon menestys perustuu järkevään päätöksentekoon, sitoutumiseen ja laatuun. Ennen kaikkea menestys on ammattitaitoisen henkilöstön ansiota.
Työurallaan Juntunen on toiminut muun muassa Ammattienedistämislaitossäätiö AEL sr:n toimitusjohtajana, Oulun seudun koulutuskuntayhtymän yhtymäjohtajana, Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtorina ja VTT:llä tutkimusryhmän päällikkönä. Verkostoyhteistyössä Juntunen toimii tällä hetkellä Osuuskauppa Arinan, Sivistystyönantajat ry:n ja Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n hallituksissa. Sotilasarvoltaan Juntunen on reservin majuri.
Juntunen on kiitollinen ja ylpeä siitä, että hän on saanut vielä uransa loppuvaiheessa tehdä haasteellista ja merkityksellistä työtä. Hän on johtanut Taitotaloa koko sen olemassaolo ajan, eli 4 vuotta. Taitotalo sai opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2023 ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon. Kilpailun teemana oli yhteinen verkostomainen toimintakulttuuri ja kumppanuudet. Palkinto oli Taitotalolle iso tunnustus. Se osoittaa, että sitoutuminen laatuun on edellytys vaikuttavan koulutuksen järjestämiselle. Taitotalo kouluttaa osaajia suoraan elinkeinoelämän tarpeisiin.
– Taitotalossa päätökset tehdään järjellä, tietoon ja dataan perustuen. En tekisi mitään toisin, Juntunen sanoo.
Huipulla näkyy toinen huippu, mutta välissä on laakso – ammatillista koulutusta tarvitaan
Taitotalo on neljässä vuodessa kiivennyt ammatillisen aikuiskoulutuksen huipulle. Juntusen mukaan huipulla näkyy toinen huippu. Sinne pitää päästä, mutta välissä on laakso. Elinkeinoelämässä on tällä hetkellä laskusuhdanne. Yritykset eivät välttämättä pysty investoimaan koulutukseen yhtä paljon kuin aikaisemmin.
– On kiinnostavaa nähdä, mitä uusi hallitus tekee. Valtion rahoitusmalli muuttuu, kun TE-palvelurahoitus siirtyy kunnille. Muutokset ovat sekä uhkia että mahdollisuuksia.
Juntunen ei ole lainkaan huolissaan Taitotalon tulevaisuudesta. Käännetäänpä Taitotalo miten päin tahansa, se menestyy. Ammatillista koulutusta tarvitaan.
– Taitotalo on kuin hai. Hai on selvinnyt 15 000 vuotta siksi, että se mukautuu, liikkuu koko ajan, ei nuku koskaan, on luuttomana äärimmäisen joustava, uudistaa jatkuvasti hampaitaan ja sopeutuu muuttuviin lämpötiloihin. Mitä tahansa tapahtuu, se selviytyy.
6 uskollista opettajaa ja siirrännäissydän
Juntuselle elämä ja työnteko ovat merkinneet jo pitkään johtamista. Hän on toiminut koulutuksen johtotehtävissä vuodesta 1996.
– Sitoudun organisaatioon, jota johdan. Se on kuitenkin vain lainassa, ja se pitää palauttaa paremmassa kunnossa kuin se oli saadessa.
Juntunen kertoo, että toimitusjohtajana hänellä on ollut 6 uskollista opettajaa, jotka ovat opettaneet hänelle kaiken, mitä hän tietää. Heidän nimensä ovat: Mitä, Miksi, Milloin, Miten, Missä ja Kuka. Juntunen sanoo keskustelevansa heidän kanssaan vielä nykyäänkin lähes päivittäin.
Aloittaessaan Taitotalon toimitusjohtajana Juntunen keskittyi toiminnanohjaukseen ja tiedolla johtamiseen. Taitotalossa on toiminnanohjaus vankasti käytössä. Toiminnanohjausjärjestelmä on kuin siirrännäissydän. Se pumppaa organisaatioon oikeaa tietoa ja informaatiota. Muutostilanteessa siirrännäistä voidaan ruveta hylkimään, eli muutos saattaa vaikeuttaa datan omaksumista, vaikka se olisi liiketoiminnan jatkuvuuden ja tulevaisuuden kannalta oleellista.
Muuttuva maailma, uudet teknologiat ja osaajapula – Taitotalo on ammatillisen aikuiskoulutuksen edelläkävijä
Maailma ei muutu enää koskaan niin hitaasti kuin nyt. Koulutusala otti pandemia-aikana valtavan digiloikan. Opetus siirtyi verkkoon hetkessä, ja asiantuntijatyössä etätyömahdollisuudet ja -työkalut tulivat käyttöön. Juntusen mukaan seuraava jo meneillään oleva työnmurros liittyy tekoälyyn.
– Tekoäly muuttaa elämää ja työelämää. Taitotalo kouluttaa paljon perinteisiä kädentaitoammatteja, joten muutos ei välttämättä näy heti.
Työtä muuttavat myös muut uudet tekniikat ja teknologiat, esimerkiksi sähköä tuottavat pienydinvoimalat. Yhteiskuntaa pyörittävistä osaajista on jo nyt pulaa. Syntyvyyden yhä vähentyessä ja suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle osaajapula syvenee entisestään. Tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa. Kotouttamiskoulutuksen, jota Taitotalo tekee ansiokkaasti, rooli kasvaa huomattavasti.
Maailmantilanne on sellainen, että lähitulevaisuudessa hybridivaikuttaminen ja esimerkiksi kriittiseen infraan liittyvä häirintä todennäköisesti lisääntyvät. Perusasioiden ja -palveluiden, kuten sähkön, kaasun, pankki- ja talouspalveluiden merkitys kasvaa. Juntunen veikkaa, että vuonna 2025 talous kääntyy kasvuun. Pääkaupunkiseudulle tulee koko ajan uusia ihmisiä. Rakennusalalla rakennuskannan vanheneminen parantaa työtilannetta. Tällä hetkellä korjausvelka kasvaa koko ajan. Rakennusala ja -kanta polarisoituvat, kun pääkaupunkiseutu kasvaa ja muiden paikkakuntien tilanne huononee.
Juntunen kehittäisi erityisesti teollisuuden aloja. Vientiteollisuus elättää, jos vienti ei vedä, ei ole tuotteita eikä tekijöitä. Teollisuudessa ammatillisen koulutuksen rooli on nyt ja tulevaisuudessa merkittävä.
Johtaminen on palvelutehtävä
Pitkä johtajan ura on muovannut Juntusta. Hän ajattelee, että johtaminen on ennen kaikkea palvelutehtävä. Pitää olla luja, mutta ei kova. On oltava vaatimaton, mutta määrätietoinen. On muistettava, että iso osa ympärillä tapahtuvista asioista johtuu asemasta. Jos sitä ei tiedostaisi, eläkkeelle jääminen voisi tuntua siltä, että putoaa korkealta.
– Työarjessani olevat ihmiset liittyvät työhöni ja asemaani. Kun jään eläkkeelle, yhteydenpito saattaa jäädä.
1959 syntynyt Juntunen meni ensimmäiseen kesätyöpaikkaansa 14-vuotiaana vuonna 1973. Se oli huoltoasema, jossa Juntunen työskenteli myyjänä. Samana kesänä hän teki huoltoasemalla jo yksin työvuoroja. Juntunen harrastaa historiaa. Työuransa aikana hän on miettinyt paljon työtä ja ihmisyyttä. Juntusen pappa eli ennen sotia ja kuoli 50-luvulla köyhänä Oulujärven kalastajana. Jäljelle jääneet kertoivat, että pappa oli nukkavieru päältä, mutta eheä sisältä. Kuvaus jäi nuoren Juntusen mieleen, ja myöhemmin siitä jalostui osa hänen johtamisideologiaansa. Ihmisiä ei koskaan pidä arvioida ulkoisten tekijöiden perusteella, vaan sisäisen hyvyyden.
Vaikka organisaatioissa kaiken tekemisen ja toiminnan pitää olla mitattavaa, tärkeintä on ymmärtää, että ihmiset ovat moniulotteisia ja että työroolit ja -tehtävät ovat vain osa ihmistä.
– Henkilöstö on organisaatioiden suurin voimavara. Heistä huolehtiminen on johtajan tärkein tehtävä. Se luo perustan kestävälle ja menestyksekkäälle liiketoiminnalle, Juntunen sanoo.
Teksti: Johanna Rautio, Taitotalo
