21.5.2026
Luotea on valtakunnallinen kiinteistöalan palveluyritys, joka tarjoaa kokonaisvaltaisia ratkaisuja kiinteistöjen koko elinkaarelle. Luoteassa työskentelee noin 3800 työntekijää eri puolella Suomea, ja yrityksellä on toimintaa myös Ruotsissa. Siivouspalvelut ovat iso osa Luotean liiketoimintaa. Suuressa organisaatiossa toimintatavat, järjestelmien käyttö ja digiosaaminen eriytyvät helposti. Tämä näkyy runsaina tukipyyntöinä, osaamisen tason vaihteluna ja keskitettyihin toimintoihin kohdistuvana paineena.
Luotealla tunnistettiin, että kyse ei ole järjestelmäosaamisesta tai yksittäisestä koulutusvajeesta, vaan laajemmasta osaamisen kehittämisen tarpeesta.
– Meistä alkoi tuntua, että organisaatiossa on osaamisvajetta, jota emme voi paikata perinteisellä kouluttamisella, Luotean koulutusasiantuntija Emma Hakasalo sanoo.
Luotealla oli aiemmin käytössä digimestarimalli, jossa palvelutuotannon toimihenkilöt tukivat kollegoitaan uusien järjestelmien käyttöönotossa. Malli oli kuitenkin jäänyt taka-alalle. Kun digitaitojen kehittämistarve huomattiin, Luotealla päätettiin ottaa malli uudelleen käyttöön ja kehittää siitä pysyvä toimintatapa.
Tähän vaiheeseen osui Taitotalon Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittama koulutushanke. Se vastasi suoraan Luotean tarpeeseen. Yhteistyön tavoitteeksi määriteltiin sisäisen digituen verkoston rakentaminen, toimintamallin ja roolien kehittäminen sekä henkilöstön digiosaamisen vahvistaminen.
Digimestari auttaa, kun työ pysähtyy
Digimestarit ovat Luotean työntekijöitä, jotka toimivat tehtävässä oman työnsä ohella. He työskentelevät palvelutuotannon eri rooleissa eri puolilla Suomea. Yhteistä heille on se, että he ovat järjestelmien käytössä taitavia, kiinnostuneita digitaalisista työkaluista ja valmiita auttamaan muita.
Käytännössä digimestarin työ voi olla hyvin arkista ja konkreettista. Hakasalo kuvaa tilannetta, jossa siivouksen esihenkilö ottaa yhteyttä, koska ei pääse järjestelmässä eteenpäin. Asia ratkaistaan Teamsissa jakamalla näyttö, katsomalla ongelmakohta yhdessä ja paikallistamalla, mistä tilanne johtuu.
Usein kyse ei ole pääkäyttäjäoikeuksia vaativasta teknisestä ongelmasta, vaan pienestä epäselvyydestä, joka pysäyttää työn.
– Ihmisemme ovat usein liikkeellä tai yksin kohteessa. Vieressä ei välttämättä ole kollegaa, jolta voisi kysyä nopeasti apua. Silloin matalan kynnyksen tuki on todella tärkeää, Hakasalo sanoo.
Digimestareiden rooli ei rajoitu yksittäisten tukipyyntöjen ratkaisemiseen. Jatkossa he osallistuvat myös uusien toimihenkilöiden järjestelmäperehdytykseen sekä järjestelmiin liittyvien kehitys- ja testausprojektien tukemiseen. Luotealla digimestarit nähdään myös tärkeänä linkkinä palvelutuotannon arjen ja järjestelmäkehityksen välillä.
Palvelumuotoilu auttoi määrittelemään, mitä tarvitaan
Yksi yhteistyön keskeisistä oivalluksista liittyi siihen, että digituen kehittämistä ei kannata tarkastella vain prosessina, vaan siitä kannattaa rakentaa sisäinen palvelu.
Taitotalon kanssa toteutettuun kokonaisuuteen kuului palvelumuotoilun osaamista ja työpajoja. Hakasalon mukaan tämä osoittautui tärkeämmäksi kuin aluksi osattiin ajatella.
– Palvelumuotoilu auttoi meitä ymmärtämään, minkälaista apua oikeastaan tarvitaan. Se oli meille odottamaton bonus, hän sanoo.
Yhteisyön alku ei tosin ollut täysin suoraviivainen. Luotean ja Taitotalon välillä jouduttiin tarkentamaan, mistä oikeastaan puhutaan ja mitä koulutukselta odotetaan. Aluksi koulutussisällöt eivät vastanneet täysin Luotean tarpeita, ja osallistujien motivaatio oli välillä koetuksella. Tilanne korjattiin pysähtymällä, ottamalla aikalisä ja määrittelemällä tarve uudelleen.
– Puhuimme aluksi vähän toistemme ohi. Kun kävimme asiat kunnolla läpi, pääsimme paljon parempaan lopputulokseen. Se oli hyvä oppi siitä, että yhteisissä projekteissa yhteinen ymmärrys pitää varmistaa, Hakasalo toteaa.
Digimestarit saivat itse vaikuttaa siihen, millaisista aiheista koulutusta tarvitaan. Näin koulutus räätälöitiin Luotean arkeen ja osallistujien tarpeisiin.
Puhtausala tarvitsee digiosaamista
Puhtausalalla ei enää nykyään pärjää pelkästään käytännön työtaidoilla. Työntekijöillä ja toimihenkilöillä on käytössään useita sovelluksia ja järjestelmiä. Niillä kirjataan työaikaa, kuitataan tehtäviä, raportoidaan havaintoja, seurataan kohteita ja ylläpidetään työn laatua.
Luotealla toimihenkilöt käyttävät päivittäin jopa noin kymmentä eri ohjelmaa. Myös työntekijöillä on tehtävästä ja asiakaskohteesta riippuen käytössään useita järjestelmiä.
– Kaikki on nykyisin digitaalista. Jokaisen pitää ymmärtää digimaailmaa ja -aikaa ainakin jonkin verran, Hakasalo sanoo.
Robotiikka, tekoälyavusteiset työkalut, raportointijärjestelmät ja käännösteknologiat muuttavat työn tekemistä. Hakasalon mukaan robotti on tulevaisuudessa työkaveri ja työväline. Uudet teknologiat tuovat helpotusta arkeen. Esimerkiksi nopeat käännösohjelmat ovat monikielisessä työympäristössä kovassa käytössä.
– Kun järjestelmiä käytetään paljon ja tieto liikkuu sähköisesti, välineiden vastuullinen ja turvallinen käyttö on osa jokapäiväistä ammattitaitoa, Hakasalo sanoo.
Osaaminen leviää verkostona
Luotean digimestarit toimivat eri alueilla. Ajatuksena on, että kullakin alueella on yksi tai kaksi koulutettua digimestaria, jotka tukevat alueen toimihenkilöitä. Vaikutus ulottuu kuitenkin laajemmalle, sillä toimihenkilöt tukevat edelleen omia työntekijöitään.
Hakasalo kuvaa vaikutusta sateenvarjomaiseksi. Yhden digimestarin tuki voi välillisesti vaikuttaa kymmeniin toimihenkilöihin ja sitä kautta isoon osaan henkilöstöä.
Digimestareille on perustettu yhteinen Teams-kanava, jonne kootaan materiaalit ja jossa sovitaan tapaamisia ja järjestetään sekä suunnitellaan koulutuksia. Verkosto tukee myös digimestareita, eri rooleissa työskentelevillä ihmisillä on erilaista osaamista, jota jaetaan verkostossa.
– Digimestarit ovat teknisesti taitavia ja varhaisia omaksujia. Koulutus auttoi heitä ymmärtämään paremmin, miksi kaikki muut eivät ole. Nyt pystymme puhumaan näistä asioista tarkemmin emmekä esimerkiksi vain totea, että joku on muutosvastarintainen, Hakasalo sanoo.
Taitotalo kumppanina sisäisen palvelun rakentamisessa
Luotean ja Taitotalon yhteistyössä keskeistä oli se, että koulutus ei jäänyt irralliseksi kokonaisuudeksi. Sen avulla rakennettiin toimintamalli, joka tukee organisaation digiosaamisen kehittämistä myös jatkossa.
Taitotalon asiantuntijat toivat kokonaisuuteen digiosaamisen kehittämisen lisäksi palvelumuotoilun näkökulman. Tämä auttoi muuttamaan sisäisen digituen ajatuksen konkreettiseksi palveluksi ja määrittelemään kenelle tukea tarjotaan, millaisissa tilanteissa sitä tarvitaan ja miten se saadaan osaksi arkea.
Luotean digimestarimalli on otettu jo virallisesti käyttöön. Jatkossa mallia seurataan, kehitetään ja vahvistetaan osana organisaation muuta järjestelmäkehitystä ja perehdytystä.
– Lopputulos on hyvä. Tästä on hyvä jatkaa, Hakasalo sanoo.
Teksti: Johanna Rautio
Kuva: Luotea
Lisätietoja
Strateginen johtaminen, muutosjohtaminen ja osaamisen johtaminen
tuotepäällikkö Jouni Simonen, 040 512 7090, jouni.simonen@taitotalo.fi
Johtaminen, liiketoiminta, tuotekehitys ja palvelumuotoilu
kouluttaja Kimmo Viitanen, 050 469 0519, kimmo.viitanen@taitotalo.fi
Koulutus on Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittama
Lue lisää Duunivalmentaja – digitaidot -hankkeesta
