S2-opettajan arki TUVA-koulutuksessa Blogi

Luokkahuoneessa sorisee lähes yhtä monta äidinkieltä kuin on oppijoita. He ovat kotoisin maanosista, ympäri maapalloa. Aiempia suomen kielen opintoja, ylipäätänsä opiskeluhistoriaa, heillä on hyvin vaihtelevasti.

19.8.2025

Blogi Kerttuli Punkari

S2-opettajan luokassa eri merkkijärjestelmät, maailman uskonnot ja kulttuurit tapoineen ja tottumuksineen kohtaavat päivittäin. 

Olen työskennellyt vuoden 2025 alusta suomen kielen opettajana Taitotalossa, Helsingissä, maahanmuuttajataustaisille aikuisopiskelijoille suunnatussa TUVA:ssa eli tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa. TUVA:n opiskelijat ovat asuneet Suomessa muutaman vuoden, toiset jo vuosikymmenen. Suomalaisen palvelujärjestelmän asiakkaina he eivät ole untuvikkoja. Useimmat ovat käyneet kotoutumiskoulutuksen suomen kielen kurssit ja lukeneet Suomen mestarinsa. Joukkoon mahtuu työelämän konkareita, ammattilaisia ravintoloista, mansikkapelloilta tai autotehtaista, jotka hiljan ovat jääneet työttömiksi. Jollakin on ollut oma yritys.

Maahanmuuttajataustaisen, vieraita kieliä äidinkielenään puhuvan väestön määrä on jatkanut kiihtyvää kasvuaan koko 2000-luvun. Erityisesti pääkaupunkiseudulla oppilaitoksen opiskelijaprofiilit ovat uudistuneet yhä kansainvälisimmiksi.  

Kielen oppiminen on yksi TUVA:n tehtävistä

Maahanmuuttajataustaisia TUVA-koulutuksen aikuisopiskelijoita yhdistää halu vahvistaa suomen kielen taitojaan. Samalla he hakevat lisää valmiuksia työelämään, jonne he haluavat mahdollisimman nopeasti. Moni unelmoi paremmasta elämästä Suomessa, opiskelusta ammattiin, YKI-testin läpäisystä ja Suomen kansalaisuudestakin. Kaikille tie toivottuun ei ole yhtä helppoa.

Taitotalon TUVA-koulutukseen valitaan hakijoita, joiden kielitaidon taitotaso on vähintään A2.1. Se on peruskielitaito, jolla pystyy osallistumaan opetukseen ja rakentamaan uutta osaamista päälle. Suomen kielen opiskeluun riittävää motivaatiota kartoitetaan haastattelussa kirjallisen testin lisäksi. Opinnot TUVA:ssa kestävät enintään 10 kuukautta. Useimmat TUVA:laisista siirtyvät kuitenkin jo aiemmin tutkinto-opintoihin jatkuvan haun kautta.  

Testauksesta jatkuvaan palautteeseen

Suomen kielen opettajana olen mukana TUVA-opiskelijoiden kielitaidon arvioinnissa alkutestauksesta loppuarviointiin. Käytössämme ovat Testipisteen tasotestit, joissa kielen osaaminen esitetään eurooppalaisen kielitaidon viitekehyksen (CEFR = Common European Framework of Reference for Languages) taitotasojen A1-A2-B1-B2-C1-C2 mukaan. TUVA:ssa suomen kielen osaamisen tavoitetaso on B1.1., toimiva peruskielitaito. Se tarkoittaa vaikkapa kykyä keskustelussa reagoida luontevalla nopeudella ja kirjoittaa yksinkertaisia arjen viestejä, siis sähköposteja, ohjeita ja mielipiteitä.

Vähintään yhtä tärkeää kuin kielitaidon tasotestaus, on arjen jatkuva palaute oppitunneilla. Onnistumiset huomioidaan. Virheitä korjataan ja opetuskeskusteluissa yhdessä huomataan, mihin kielen seikkoihin opiskelijan kannattaa seuraavaksi panostaa aikaansa. Kielenoppijan lähikehityksen vyöhykkeellä voivat olla asiat laidasta laitaan: diftongit, kolmas infinitiivi, paikallissijat tai lausetyypit. 

Ruisleivän syömisen lomassa oppilaiden välillä kehkeytyy kaveruussuhteita, osa loppuelämän mittaisia. Silloin yhteinen kieli on suomi, jonka taito kehittyy kuin huomaamatta juuri keskusteluissa uusien kontaktien kanssa. Sparrauksen lomassa on opettajalle juhlahetki todistaa, miten oppitunnin keskustelutilanteessa opiskelijat pärjäävät yhä paremmin suomen kielellä, vallan omin nokkinensa.

Kielitietoinen ote opetuksessa

Suomen kielen opettajien keskuudessa kielitietoisuus on viime vuosina ollut kuuma peruna, eikä syyttä. Kielitietoisuus on työni arjessa vaikkapa sitä, että sovitan ja säädän viestimistä ja vuorovaikutusta tilanteen mukaan.  Uuden sanan kohdalla pysähdyn ja kysyn luokaltani, onko sanan merkitys tiedossa. Sanojen selittämisen lisäksi työni on kieliopin avaamista, mikä voi joskus tuntua loputtomalta kertaamiselta. Kaikki vähän niin kuin liittyy kaikkeen: KPT-vaihtelut, verbien taivutus, nominien päätteet ja liitteet unohtamatta vokaaliharmoniaa. Porukalla luokka palauttelee mieliin aiemmin oppimaansa.

TUVA:ssa on suomen kielen opiskelua lähes puolet opinnoista, yhteensä 75 koulupäivää.  Lisäksi on koulutus- ja yhteiskuntaopintoja, matematiikkaa ja digitaitojen opiskelua – kaikki suomeksi.  TUVA:n puoliväliin ajoittuu työelämässä oppimisen jakso, suomen kielen opettajan näkökulmasta kieliharjoittelu, joka kestää kaksi kuukautta. 

Polkuopinnot innostavat etenemään opinnoissa

Taitotalon TUVA:ssa opiskelija voi valita lukujärjestykseensä niin sanottuja polkuopintoja, joissa tutustuu ammatillisiin opintoihin. Tänä syksynä tarjolla ovat sote-, liiketoiminta- ja uutuutena ICT-polun opinnot. Polkuopinnot ovat olleet suosittuja, saahan opiskelija niissä vahvistusta suunnitelmiinsa jatko-opinnoista. Myös oppilaitos hyötyy polkuopinnoista, sillä polun kautta kulkevat opiskelijat tietävät jo alasta ja ovat osoittaneet motivoituneisuutensa opintojen suorittamiseen.

Aikuiset maahanmuuttajat oppijoina

Suomen kielen opetuksessa suosin pääsääntöisesti yleiskieltä. Joskus selitän puhekielen sanoja lähinnä opiskelijoiden toivomuksesta, erityisesti stadin slangia kysytään. Oppitunneilla harjoitellaan puhelinkeskusteluja, asiointitilanteita virastoissa ja työhaastatteluja. Tekstilajeista tutuiksi tulevat työelämän tekstitaidot, siis sähköpostiviestit, kutsut, mainokset, ohjeet, hakemukset, CV ja mielipiteet. Tekoälyn käyttöä suomen kielen opetuksesta on myös kokeiltu. Oli kurkkia oppilaiden olan yli, kun he kysyivät ChatGPT:ltä parannusehdotuksia omiin teksteihinsä. Huomattiin myös, ettei heidän omilla kielillään kieliapua ollut vielä tekoälyn kautta saatavissa.

S2-opettajana olen nähnyt, miten vierasta kieltä voi oppia vielä aikuisiällä. TUVA:ssa aikuisopiskelijat lähestyvät suomen kieltä hyvin erilaisista oppimisen horisonteista kuin lapset ja nuoret koulun penkeillä. Yksi opiskelija voi hallita jo akateemisen tekstin rakenteet omalla äidinkielellään ja omata sujuvan englannin apukielenään. Toinen taas hakee tuntumaa latinalaisten aakkosten ja vokaalien parissa, kun omassa äidinkielessä, arabiassa, tunnetaan vain vokaalit i, a ja u. Heidän välissään opettaja toimii monessa roolissa ollen diplomaattinen akrobaatti, sovittelija tai elävä kielimalli.

Opettaminen on minulle mitä suurimmassa määrin myös oppimistilanne. Itsereflektio pitää mielen liikkeessä. Usein kyselen: Miten tämän asian voi sanoa selkeästi? Miten se liittyy opiskelijan tulevaan ammattiin? Miten annan mallin, jota opiskelija voi käyttää heti työpaikalla? Silti eniten olen oppinut juuri oppilailtani.

Luokkahuoneessa oppimista tapahtuu hyvin eri tavalla, suullisesti ja kirjallisesti, visuaalisesti ja motorisestikin. Oppimisen kirjon, monioppimisen, ymmärtäminen on maahanmuuttajataustaisten aikuisoppijoiden TUVA:ssa aivan keskeistä. Kielitietoisuus, monikielisyys ja monikulttuurisuus eivät ole vain käsitteitä – ne ovat pikemminkin taimia, joita suomen kielen opettajana vaalin ja viljelen. Kun opiskelijani löytää oikeat suomen kielen sanat ja käyttää niitä uudessa oppimistilanteessa, tiedän, että työni on nyt kantanut hedelmää.

 

Kerttuli Punkari toimii suomen kielen (S2) kouluttajana Taitotalossa. Hänen työtehtäviinsä kuuluvat kouluttamisen lisäksi koulutusten suunnittelu, opiskelijoiden ohjaaminen, henkilökohtaistaminen sekä kielitaidon arviointi. Hän on suomen kielen maisteri Tampereen yliopistosta, ja on pro gradussaan (2025) tutkinut maahanmuuttajien osallisuuden ja toimijuuden kokemusta pääkaupunkiseudun monikielistyvissä kouluyhteisöissä.