27.6.2024
Entisajan yhteiskunnassa koulutus tapahtui enimmäkseen käytännön töissä, missä mestari opetti kisällin ammattiin, ja kisällistä tuli mestari opettamaan taas seuraavaa. Elimme ilmeisen hienoja aikoja. Nykymaailman kehitys vei opetuksen kouluihin, kun maailma tarvitsi osaavaa työvoimaa enemmän ja nopeammin.
Ammattitutkintojärjestelmä on tämän päivän mestari–kisällisysteemi
Vanhaa järjestelmää ei kuitenkaan ole haudattu. Tämän päivän kisällit ovat ammattitutkinnon suorittajia ja mestarit suorittavat erikoisammattitutkintoja. Ammatillisiin tutkintoihin valmistavissa koulutuksissa opetus keskittyy vahvasti teorian oppimiseen ja työssä saadaan sitten käytännön oppi mestarilta. Näin se on suunniteltu, ja näin sen pitäisi myös toimia.
On ilmeisen hyvä uutinen, että olemme palanneet vanhaan. Työnjohdolta vaaditaan valmentavaa työnohjausta, ja mestarit ovat alkaneet taas opettamaan käytännön töissä nuorempiaan. Sosiaaliset- ja ryhmätaidot ovat nousseet arvoonsa. Vahvassa organisaatiossa opitaan toisilta ja kehitytään yhdessä.
On aloja, joissa mestari on aina opettanut kisällinsä työn saloihin. Kirurgeilla tämä on ollut luontaista aina – jokaisella on oma niin sanottu oppi-isä. Käden taitoja, kuten sepän käsityöammatissa, ei Powerpoint-kalvoilla opeteta. Teoriapohja tosin tässäkin ammatissa pitää jostain hankkia.
Mistä tunnet sä mestarin?
Voi käydä niinkin, että työpaikalta puuttuu mestari, ja oppiminen jää omille harteille. Näin ei saisi käydä.
Ettei kukaan jäisi yksin, voisivatko mestareita olla kaikki, joilla on annettavaa työmaalla? Voisiko jokainen meistä olla ikuinen kisälli ja iloita jatkuvasti uuden oppimisesta? Kyllä voisivat ja kyllä voisimme. Tähän suuntaan me myös menemme kovaa vauhtia.
Oppiminen on ryhmätyötä
Opiskelijat välillä kyselevät, miksi heille opetetaan ryhmätehtäviä, itseopiskelutaitoja, tietotekniikkaa ja resilienssiä. Heidän mielestänsä pitäisi keskittyä ammatin vaatimiin teknisiin taitoihin.
Me opetamme asioita laajasti siksi, etteivät elämän ja työelämän perusasiat unohtuisi. Harva meistä pärjää yksin, vielä harvempi OPPII yksin. Niin, ja entä sitten alussa mainitsemani luonto ja vihreät arvot? Ympäristön huomioiminen on osa niitä teknisiä tietotaitoja, joita me myös opetamme.
Kirjoittaja Olli Niiranen on kiinteistöpalveluiden kouluttaja, joka tuli Taitotaloon jakamaan oppia ja oppimaan myös itse lisää. Hän on teknofriikki ja pitää työstään nostalgisella tavalla.
