9.4.2026
Hankkeen yleistavoitteena on ollut kielitietoisen ohjausosaamisen lisääminen kuntien viranomaistoiminnassa. Kielitietoisuus, selkokielisyys ja vieraskielisten omaehtoisen kielenoppimisprosessin tukeminen ovat tässä avainasemassa.
Hankkeessa on tehty kyselyjä vieraskielisten tarpeista ja tarjottu tietoa ja keskustelutilaisuuksia myös monikulttuurisuudesta. Jotta osaamisen kehittyminen ei jäisi kertaluontoisten webinaarien varaan, hankkeessa on nähty tärkeäksi kielitutori-idean levittäminen ja juurruttaminen yhteistyökaupunkien työyhteisöihin.
Valmennusten tulokset ovat lupaavia
Valmennuksissa on nähty monipuolisia ja pitkälle mietittyjä toimintasuunnitelmia, joiden avulla tutorit ovat lähteneet levittämään kielitietoisuuden ja selkokielisyyden sanomaa työyksiköissään. Suunnitelmissa on muun muassa koulutuksia ja työpajoja henkilökunnalle, yhteisiä materiaalipankkeja ja perehdytysmateriaalien selkostamista.
On ollut ilo huomata, että aiheen tärkeys on huomattu monissa yksiköissä ja kielitutorit ovat saaneet kannustusta työyhteisöltään ja resursseja esihenkilöiltään.
Kiire ja organisaatioiden jäykkyys esteenä
Toisaalta on ilmennyt myös isoja haasteita. Joissakin organisaatioissa kiire ja sisäiset muutokset jarruttavat tutorin rooliin perehtymistä ja tutorina toimimista muun työn ohella. Työtilanteissa on ollut pakko priorisoida muita työtehtäviä kielitutoroinnin sijaan.
Erityisesti isojen kaupunkien työntekijät ovat kertoneet vaikeudesta muuttaa asioita ruohonjuuritasolta; isoissa organisaatioissa on vaikea kääntää kurssia uuteen suuntaan, jos johto ei lähde mukaan, eivätkä tavoitteet konkretisoidu pelkällä talkoohengellä.
Muutos tarvitsee organisaatioiden tukea kautta linjan
Vaikka joissain tapauksissa kehotus osallistua valmennuksiin on tullut osallistujien esihenkilöiltä, loppupeleissä kielitutorointia ei aina nähdä tarpeeksi tärkeänä kaiken muun keskellä. Ehkä myös kielitutorointiin vaadittu aika tulee yllätyksenä. Tulevaisuutta ajatellen onkin ratkaisevan tärkeää löytää toimivia ratkaisuja esihenkilöiden osallistamiseksi; vain siten kielitietoisuudesta ja kielitutoroinnista voi tulla kiinteä osa organisaatioiden toimintaa.
Yksi keino voisi olla informoida esihenkilöitä valmennusten sisällöstä ja kielitutorin roolista ennen kuin työntekijät ilmoittautuvat valmennuksiin.
Toinen keino olisi se, että toiminta juurtuisi yhden yksikön sijasta laajemmin koko kaupungin organisaatioon, jolloin eri yksiköt saisivat enemmän synergiaa toistensa toiminnasta ja tukea yhteistyöstään. Verkostoitumista tarvitaan.
Konkretian kautta eteenpäin
Erityisen tärkeää on, että kielitietoisuustoiminta ei riipu yksittäisistä innokkaista työntekijöistä vaan sillä on jatkuvuutta yli organisaatiorajojen.
Toisaalta aina on lähdettävä liikkeelle jostakin. Hienot tavoitteet eivät elä ilman konkretiaa – kielitietoisen ohjauksen etujen täytyy näkyä jokapäiväisessä toiminnassa niin, että hyöty on ilmeinen sekä työyhteisölle että asiakkaille. Vasta silloin se juurtuu pysyväksi osaksi organisaation toimintaa.
Koto-osaajat – Kielitietoisen ohjausosaamisen ja kotoutumisen työotteen kehittämishanke alkoi 1.9.2024 ja päättyy 31.12.2026. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja sille on myönnetty rahoitus EU:n Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF).
Kirjoittaja Sonja Vasile toimii ammatillisena S2-kouluttajana maahanmuuttajille suunnatuissa lähihoitajakoulutuksissa.
Toinen kirjoittaja Anni Piikki opettaa suomea kotoutumiskoulutuksissa. Hänen erikoisosaamiseensa kuuluvat työpaikkasuomi sekä kielitestit.
