Kielitietoista tekoälyä arjessa – opiskelijoiden ajatuksia tekoälystä Blogi

Keskustelu Ehsanin, Zahran ja Chimanin kanssa toteutetaan kielitietoisesti selkeän suomen ja englannin kielellä. Lisänä käytetään opiskelijoiden yhteistä kieltä, daria, jota he tulkkaavat keskenään. Tekoälyä ei käytetä.

Keskustelua johdattelee kanssani heidän ammatillisen suomen kielen opettaja Ksenia Shalunova. Ksenia käyttää opetuksessaan aina eri tekoälysovelluksia, joten ryhmän mielipiteiden ja näkökulmien kuuleminen on Ksenialle erityisen mielenkiintoista.

Opettajan tekoäly tehostaa oppimista – mutta vaatii kriittisyyttä

Opiskelijat arvostavat sitä, että heidän opettajansa hyödyntää tekoälyä monipuolisesti. Selkokieliset käännökset ja äidinkieliset versiot opetusmateriaalista helpottavat ymmärtämistä. Ehsan kiittää erityisesti visualisointeja: mindmapit auttavat hahmottamaan kokonaisuuksia ja tukevat tiedon siirtymistä pitkäkestoiseen muistiin.

Tekoälyn nopeus ja helppous houkuttelevat kuitenkin myös ansaan. Ehsan toteaa huomanneensa, että opiskelijat saattavat luottaa liian sokeasti tekoälyn ensimmäisiin vastauksiin. Tämä voi passivoida ajattelua ja johtaa vääriin johtopäätöksiin. Siksi opettajan rooli on ratkaiseva, koska hän voi käydä tuloksia kriittisesti läpi yhdessä opiskelijoiden kanssa.

ChatGPT tukena ympäri vuorokauden

Zahra ja Chiman kertovat käyttävänsä ChatGPT:tä päivittäin. Zahra hakee apua vaikeiden lauseiden ymmärtämiseen ja harjoittelee keskustelua. Chiman puolestaan tarkistuttaa tekstejään ja oppii uutta sanastoa. Molemmat arvostavat sitä, että tuki on aina saatavilla – myös keskellä yötä, kun kysymys askarruttaa.

Kaikki kolme opiskelijaa ovat yksimielisiä periaatteesta: ensin on laitettava omat aivot töihin, vasta sitten tarkistettava yksityiskohdat tekoälyllä

– Ilman tekoälyä joutuu yrittämään itse ensin. Se saattaa auttaa oppimaan paremmin, Chiman sanoo.

Jos ottaa tekoälyn käyttöön ilman omaa yritystä, oppiminen jää vajaaksi eikä ajattelu kehity.

Promptit ratkaisevat – myös asiakastyön harjoittelussa

Ehsan korostaa, että tekoälyn hyödyntäminen vaatii ymmärrystä siitä, miten kysymyksiä esitetään. Promptin muotoilu määrittelee sen, millaisen vastauksen saa. Oikein käytettynä tekoäly voi tukea esimerkiksi tentteihin valmistautumisessa tai perussanaston oppimisessa. Opettajan luomat mindmapit ja avainsanojen käännökset äidinkielelle toimivat hyvinä apuvälineinä.

Mielenkiintoinen esimerkki nousee sosiaali- ja terveysalan ammattilaisuudesta, sillä tekoäly voi auttaa harjoittelemaan sensitiivistä vuorovaikutusta asiakastyössä. Kaikki kolme opiskelijaa nyökkäävät tähän yhteisymmärryksessä.

Vastuu on aina ihmisellä

Vastuu tekoälyn käytöstä kuuluu aina ihmiselle itselleen.

– Lääkeneuvot voivat koitua hengenvaarallisiksi, jos tekoälyn antamaa tietoa ei tarkista, Zahra sanoo.

Opiskelijat näkevät suurimpana haasteena oman ajattelun laiskistumisen. Samalla he muistuttavat, että parhaimmillaan tekoäly voi nimenomaan kehittää ajattelua, jos sitä osaa käyttää oikein.

– Aivojen voima ja tekoäly toimivat parhaiten yhdessä. Silti ihmisen tulee aina olla se, joka ohjaa, Ehsan toteaa.

Opettajalla erityisvastuu

Ehsanin mukaan opettajalla on erityinen vastuu näyttää esimerkkiä sekä tekoälyn teknisessä että eettisessä käytössä. Koulutuksessa tarvitaan yhteisiä keskusteluja siitä, mikä on hyvää ja huonoa tietoa ja millä kriteereillä tietoa voidaan analysoida.

– Pitääkö meidän muuttua ihmisinä, kun kaikkialla oleva AI-teknologia muuttaa yhteiskuntaa, Ksenia kysyy uteliaasti pohdiskellen.

Opiskelijat pohtivat, että keskeistä on miettiä, mikä on fiksu ja oikea tapa käyttää tekoälyä. Huonosti käytettynä vaikutamme omaan elämäämme negatiivisesti ja alamme tottua siihen, että tekoäly sanoo meille, mitä tehdä ja miten toimia. Tekoäly voi auttaa analysoimaan, mikä on oikeaa ja mikä väärää tietoa, mutta lopullinen arviointi kuuluu ihmiselle.

Mikä jää, kun kaikki muuttuu?

Opiskelijat uskovat, että tekoäly muuttaa merkittävästi elämäämme seuraavien 10–20 vuoden aikana. Työelämä, terveydenhuolto ja arjen ratkaisut kehittyvät, mutta ihmisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan säilyy.

Chiman ja Zahra muistuttavat käytännönläheisesti, että vaikka työn vaatima liikkuvuus vähenee, liikunta ja aktiivisuus pysyvät tärkeinä.

– Mikä kaikessa muutoksessa on pysyvää, kysyin minä puolestani.

Keskustelussa kiteytyy yhteinen näkemys siitä, että ihminen haluaa olla terve ja hyvinvoiva. Ihminen haluaa myös iäkkäämpänä pysyä toimintakykyisenä. Tekoäly tulee tehostamaan terveyden ennaltaehkäisevää työtä ja ennakoivaa diagnosointia sekä hoitoa. Ihminen haluaa tulevaisuudenkin olevan terveellistä ja turvallista.

– Se mikä jää, on suhde, kohtaaminen, ihmisyys, tunteet ja läheisyys, Chiman ja Zahra muotoilevat lopuksi.

Kaikki ovat samaa mieltä. Tarvitsemme toisiamme – tunteet, läheisyys ja kohtaaminen eivät katoa.

Taitotalo on mukana KAI-hankkeessa, jossa testataan eri tekoälysovelluksia ja kehitetään tekoälyoppimisen pedagogista mallia vieraskielisten ammatilliseen opetukseen. Tavoitteena on lisätä opettajien tekoälyosaamista ja vahvistaa kehittyvän kielitaidon omaavien opiskelijoiden ammatillista opiskelua.   

Kirjoittaja Nina Patanen on monikulttuurisen vuorovaikutuksen, kielitietoisen työotteen ja ohjauksen asiantuntija, joka auttaa työyhteisöjä ja yksilöitä menestymään omannäköisellä tavallaan. Kansainvälinen kokemus Afrikasta ja Euroopasta sekä laaja-alainen työ Suomen koulutus- ja järjestösektorilla ovat antaneet hänelle kyvyn ymmärtää ja yhdistää erilaisia ajatusmaailmoja ja arvoja. Hänelle elämän ydintä on jatkuva liike ja uteliaisuus. Hän näkee vastukset ja ongelmat palapelin palasina, jotka yhdessä ratkottuina muodostavat oppimisen mestariteoksen.