20.1.2022
Taitotalo on ainoa oppilaitos, jossa voi opiskella laboratorio- ja mittausalan ammattitutkinnon konepajatuotteiden tarkastuksen osaamisalaa ja konepajamittauslaitteiden kalibroinnin osaamisalaa. Konepajatuotteiden tarkastuksen osaamisalalta valmistuu konepajamittaajaksi ja konepajamittauslaitteiden kalibroinnin osaamisalalta konepajamittauslaitteiden kalibroijaksi.
Mittausosaamisen kasvattaminen on valtakunnallisesti tärkeää. Mittaamista tarvitaan esimerkiksi laatuosaamisessa. Jos mittaamisosaaminen on heikkoa, hukkaan menee paljon tuotteita tai asiakkaalle lähtee viallisia kappaleita. Teollisuudessa tuotettavat kappaleet monimutkaistuvat koko ajan, esimerkiksi auton konepellin muotoa on mahdotonta mitata muutoin kuin 3D-mittauksella. Taitotalo investoi jatkuvasti ajanmukaisiin mittaus- ja kalibrointialan opetusvälineisiin.
Teollisuuden tuotannossa mittaaminen ja mittavälineiden kalibrointi on monimuotoista ja vaativaa
Monella on konepaja-, metalli- ja muoviteollisuuden tuotannossa työskentelystä väärä käsitys. Työskentely teollisuudessa on monimuotoista ja vaativaa, koska tuotteiden laatu ja asiakkaiden vaatimukset ovat kasvaneet sekä työ on itsenäistä ja vaatii vahvaa ammattiosaamista. Tuotteiden valmistustoleranssit pienenevät koko ajan. Tämä luo mittausosaamiselle haasteita.
Mittaamalla avautuu kokonaan uusi maailma, kun näkymätön tehdään näkyväksi. Mittaus- ja kalibrointialan opiskelun ydintarkoitus on kasvattaa mittausosaamista ja parantaa mittaustulosten luotettavuutta. Opiskeluun sopiva motto on, että mittaat oikein, mutta saat aina väärän tuloksen. Kysymys on siitä, miten lähelle oikeaa tulosta pääset.
Konepajamittaajan ja konepajamittauslaitteiden kalibroijan ammattitutkinto-opinnot sopivat aloilla jo toimiville, jotka haluavat kasvattaa mittausosaamistaan. Koulutuksen käytyään opiskelijat ymmärtävät mittaustapahtuman ja siihen liittyvät epävarmuustekijät. Opiskelijoiden työnantajat puolestaan saavat laadukkaampia ja luotettavampia mittauksia. Asiakastyytyväisyys kasvaa, kun tilatut tuotteet ovat vaatimusten mukaisia.
Tähän artikkeliin haastattelimme kahta laboratorio- ja mittausalan ammattitutkinnon suorittanutta.
Laatuinsinööri Mona Kauppinen: Onni toimii sattumanvaraisesti, siksi asiat pitää tarkastaa mittaamalla
Mona Kauppinen (30) opiskeli Taitotalossa konepajamittaajaksi. Aiemmalta koulutukseltaan hän on ammattikorkeakoulusta valmistunut tuotantotalouden insinööri.
– Hakeuduin opiskelemaan laboratorio- ja mittausalan ammattitutkintoa, koska työhöni kuuluu mittausta ja sitä ei sisältynyt aiempiin ammattikorkeakouluopintoihini, Kauppinen sanoo.
Konepajamittaajaopinnoilla Kauppinen sai tarvittavaa lisäosaamista ja varmuutta työhönsä.
– Olin oppinut mittausta käytännön kautta vanhemmilta työntekijöiltä. Hiljaisen tiedon siirtyminen työntekijältä toiselle on myös tärkeää, Kauppinen sanoo.
Mittausosaamista tarvitaan jo tuotesuunnittelussa
Kauppinen työskentelee Hydroline Oy:ssä laatuinsinöörinä. Yhtiö suunnittelee ja valmistaa vaativaan käyttöön tarkoitettuja, asiakastarpeisiin räätälöityjä hydraulisylintereitä ja tarjoaa niille elinkaaripalveluita.
– Pienimmät valmistamamme sylinterit ovat lenkkimakkaran kokoisia ja suurimmat kymmenenmetrisiä, Kauppinen sanoo.
Hydrolinen asiakkaat ovat tunnettuja ja ala on kansainvälisesti kilpailtu, joten laatu on Kauppisen työssä avainasemassa. Konepajamittaajaopinnoissa oppimiaan asioita Kauppinen hyödyntää työssään.
– Nykyään tuon uusien tuotteiden prosessien luomisvaiheessa esille mittaukseen liittyviä asioita, Kauppinen sanoo.
Mittaustulos on aina epätarkka
Koulutuksen parhaan annin Kauppinen tiivistää olleen se, että hän sai yleistä ymmärrystä eri mittojen tarpeellisuudesta ja siitä, miten tarkasti mittoja kannattaa tarkastella.
– Jos asiakas vaatii samankeskeisyyksien mittaamista, osaan sanoa joissain tapauksissa tuloksen mittaamisen tarkasti olevan mahdotonta, Kauppinen sanoo.
– Esimerkiksi kierre on niin monimutkainen muoto, ettei sitä pysty mittaamaan 100 prosentin varmuudella. Jos mekaaniselle kappaleelle, jossa on kierre, asetetaan geometrinen toleranssi, sitä on mahdotonta mitata tarkasti, Kauppinen jatkaa.
Kauppinen: On keskeistä miettiä, miten tarkan mitan tarvitsee
Mittaus- ja kalibrointialassa Kauppinen näkee tulevaisuudessa mahdollisuuksia. Osaajille, jotka osaavat antaa mielipiteitä mittaustulosten eroavaisuuksista, on tarvetta. Kauppinen tutustui opintojensa aikana eri toimialoilla toimiviin mittaus- ja kalibrointialan ammattilaisiin.
– Opiskeluryhmässäni oli minun lisäkseni opiskelijoita lääkeyhtiöstä, raskaasta teollisuudesta ja ammattikorkeakoulusta. Heihin oli kiva tutustua. Ja jos tulevaisuudessa tarvitsen ammatillista konsultaatiota, tiedän, kehen heistä ottaa yhteyttä, Kauppinen sanoo.
Erityisesti Kauppinen kiittää opintoihinsa sisältyneitä käytännön harjoitteita. Mittausepävarmuuksiin liittyvä teoria oli Kauppisesta myös kiinnostavaa. Sen ymmärtäminen, ettei mikään mittaus ole tarkkaa, antoi Kauppiselle perspektiiviä mittaamiseen.
– On keskeistä pysähtyä miettimään, miten tarkan mitan tarvitsee, Kauppinen sanoo.
Ymmärrys mittaamisesta helpottaa koko työyhteisön työtä
Laboratorio- ja mittausalan ammattitutkinto-opinnot sopivat Kauppisen mielestä ihmisille, jotka työskentelevät tarkan analyyttisen mittauksen parissa tai laadunvalvontatehtävissä.
– Eikä opinnoista olisi haittaa tuotannon esimiehillekään, joiden pitää ymmärtää mittaamisen lainalaisuuksia tai mittavälineiden käyttöä, Kauppinen sanoo.
Keskimääräisen työpäivänsä sisältöä Kauppinen ei osaa kuvata.
– Moni päivä on sellainen, että olen suunnitellut tekeväni tiettyjä töitä ja työvaiheita, mutta aamulla suunnitelmat menevätkin uusiksi, Kauppinen kertoo.
Monipuolinen työnkuva tekee työstä kiinnostavaa
Etätöitä laatuinsinööri ei pysty juurikaan tekemään. Kauppisen yksi päävastuu on tuotteiden mittaamisessa ja tarkastamisessa. Kauppisen kollegat ovat entisiä koneistajia, jotka ovat ammattitaitoisia mittaajia ja suorittavat isoimman osan mittaustyöstä. Tarvittaessa lopullisen päätöksen tekee Kauppinen. Lisäksi laatuinsinöörin työhön kuuluu yhteydenpitoa asiakkaisiin ja tuotereklamaatioiden hoitaminen. Kauppisen mielestä hänen työssänsä parasta on käytännön mittaaminen.
– Mittaustouhu edellyttää sormien likaamista. Alanvaihtoa ei kannata harkita, jos ei ole valmis rasvaamaan näppejään, Kauppinen sanoo.
Sattuma opettajana
Alun perin Kauppinen tuli Hydrolinelle kokoonpanijaksi. Ensin hän eteni laatuassistentiksi ja sitten laatuinsinööriksi.
– Olen ollut talossa neljä vuotta, Kauppinen sanoo.
Parhaimpana onnistumisenaan hän pitää sitä, että asiakkaat ovat olleet koko ajan tyytyväisempiä saamiinsa osiin. Kauppinen on ollut tarkka siitä, että mittaheitollisia tuotteita ei toimiteta asiakkaille.
– Sylintereiden on oltava juuri oikean mittaisia, vaikka olisi kiire ja toimitettava tavaramäärä olisi suuri, Kauppinen sanoo.
Matkan varrella Kauppinen on oppinut, että sanonta poikkeus vahvistaa säännön pitää paikkansa. Aloittaessaan hän tarkasti mittaamalla toimitettavasta tuote-erästä pienemmän kappalemäärän tuotteita kuin olisi ollut suotavaa. Myöhemmin selvisi, että erästä suurin osa oli virheellisiä.
– Se oli vain sattumaa, että mitattavakseni osui oikeanmittaiset kappaleet. Onni toimii sattumanvaraisesti, siksi asiat pitää tarkastaa mittaamalla, Kauppinen sanoo.
CNC-lasinkoneistaja Timo Halttunen: Mittaus- ja kalibrointiala sopii syntymätarkalle
Timo Halttunen (40) opiskeli Taitotalossa laboratorio- ja mittausalan ammattitutkinnon ja valmistui konepajamittauslaitteiden kalibroijaksi. Halttunen työskentelee Finnish Specialglass Oy:ssa CNC-lasinkoneistajana.
Finnish Specialglass Oy on vuonna 1974 perustettu perheyritys. Yhtiön erityisosaamista ovat muun muassa keraamisten osien, optisten sekä erikoislasien työstö, laboratoriolasituotteiden puhallus sekä uusien tuotteiden kehitys yhteistyössä asiakkaiden kanssa.
– Hain laboratorio- ja mittausalan ammattitutkinto-opintoihin, kun mittaus ja kalibrointi tulivat töissä ajankohtaisiksi, Halttunen sanoo.
Pieni ja koulutusmyönteinen työyhteisö
Työyhteisönä Finnish SpecialGlas on melko pieni.
– Meitä on yhteensä yksitoista työntekijää, Halttunen kertoo.
Työuraa saman työnantajan palveluksessa Halttusella on takanaan jo kymmenen vuotta. Tullessaan taloon Halttuselta oli jäänyt ammattikoulu kesken. Hän suoritti sen työnsä ohessa oppisopimuksella loppuun. Halttunen kiittelee työnantajaansa koulutusmyönteisyydestä.
– Työnantajani on tukenut minua kaikissa koulutukseeni liittyvissä ehdotuksissa, Halttunen sanoo.
Halttunen: Opinnot auttoivat ymmärtämään, mitä kalibrointi on
Halttusen hakeutumista konepajamittauslaitteiden kalibroijan opintoihin vauhditti se, että hänen työpaikallaan oli tarvetta luoda kalibrointijärjestelmä. Sen tavoitteena on, että mittalaitteet saataisiin kalibroitua itse.
– Kalibrointijärjestelmän luomisesta tuli projektini, Halttunen kertoo.
Ammattitutkinto-opinnoista oli Halttuselle kalibrointijärjestelmän suunnittelemiseen ja luomiseen konkreettista hyötyä.
– Kaikki ovat kuulleet kalibroinnista, mutta nyt näin, mitä se oikeasti on, Halttunen sanoo.
Lasin työstäminen on tarkkuutta vaativaa työtä
CNC-lasinkoneistajan päätyö on pyörittää lasintyöstökoneita.
– Tällä hetkellä pyöritän kahdeksaa konetta, joten minun pitää olla läsnä koko ajan, Halttunen kertoo.
Koska lasin työstö on keskivertoa hitaampaa, yksi ajo saattaa kestää puoli tuntiakin, Halttunen ehtii pyörittämään kaikkia koneita hyvin.
– Tykkään siitä, että on tekemistä, Halttunen sanoo.
Osalla koneista kiillotetaan optisia pintoja, osa on hiomakoneita, jotka ajelevat muotoja ja osa kiillotuskoneita. Halttunen otaksuu, että hänen työnantajansa on Suomen ainoa yritys, jossa on mahdollista tehdä lasinpuhallusta, optiikkapuolta ja lasin koneistusta.
– CNC-koneita osasin käyttää ennen kuin tulin taloon, sillä olin tehnyt aiemmin metallitöitä koneilla, Halttunen sanoo.
Opinnot edistivät etenemistä uralla
Laboratorio- ja mittausalan ammattitutkinto-opintoja Halttunen suosittelee ihmisille, jotka pitävät yksityiskohdista ja ovat kärsivällisiä ja tarkkoja.
– Malttia pitää olla, välillä tarvittavan tarkkuuden määrä hämmentää, Halttunen sanoo.
Opintojen myötä Halttusen vastuu työpaikalla kasvoi entisestään.
– Saan luoda ja suunnitella kalibrointijärjestelmää itsenäisesti, ja otan yhteyttä mittalaitevalmistajiin, Halttunen kertoo.
Kipinä elinikäiseen oppimiseen
Onnistuneesti suoritettu ammattitutkinto sai Halttusen pohtimaan tulevaisuutta. Hän huomasi haluavansa syventää osaamistaan vielä lisää.
– Aloitin ammattikorkeakoulussa opinnot tekniikan insinööriksi, Halttunen kertoo.
Mittaaminen ja kalibrointi kiinnostavat Halttusta jatkossakin. Hän on miettinyt erikoistumista ammattikorkeakouluopinnoissaan laatuasioihin. Itseään Halttunen kuvailee syntymätarkaksi.
– Vaikka Taitotalon kouluttaja sai minut ymmärtämään, ettei tarkkaa mittaa ole olemassakaan, maailmankuvani ei muuttunut. Sen sijaan hyvän koulutuksen ja suoritetun tutkinnon myötä kiinnostukseni alaa kohtaan kasvoi, Halttunen sanoo.
(Artikkelin kansikuva: Mitutoyo)
Lue lisää laboratorio- ja mittausalan ammattitutkinto-opinnoista.
