20.8.2021
Kirjoituksessaan hän pohti oppimisen ja hyvinvoinnin teemoja ja kutsui yhteistyöhön seuraavin sanoin. ”Opiskelijakuntatoiminta on opiskelijoiden lakisääteiden oikeus vaikuttaa hyvinvointiaan ja opintojaan koskeviin asioihin oppilaitoksessa. Jokaiselle opiskelijalle tulee mahdollistaa tasa-arvoinen mahdollisuus osallistua toimintaan. Opiskelijakunta muistuttaa kouluttajia tuomaan opiskelijoille esille tämän mahdollisuuden ja opastavan heitä navigoimaan intrassa opiskelijakunnan viestintäkanaville. Vaikka suoritamme tutkintojamme yksilöinä, on hyvinvointi ja opintojen sujuvuus yhteinen tavoitteemme. Peräänkuulutamme päämäärätietoista yhteistyötä tämän tavoitteen saavuttamiseksi.”
Tänä syksynä Taitotalossa alkaa erittäin mielenkiintoinen matka, kun käymme työyhteisönä pedagogiseen keskusteluun. Yhtenä mentorinamme matkalla toimii positiivisesta johtamisesta kirjan kirjoittanut Sanna Wenström. Ennen kesälomia Sanna viritti meitä taitotalolaisia keskusteluun ja vinkkasi kirjoja, jotka ovat inspiroineet häntä omalla pedagogisella matkalla. Yksi teoksista oli Kristiina Lappalaisen, Matti Kuittisen ja Matti Meriläisen toimittama; Pedagoginen hyvinvointi. Kirjan sanoma puhutteli itseäni monin eri tavoin. Yksi mieleeni nousseista näkökulmista on moniammatillinen ja yhteisöllinen opiskeluhuolto, jota me taitotalolaiset toteutamme yhdessä Taitotalon opiskelijakunnan sekä Helsingin ja Oulun kaupunkien opiskeluhuollon henkilöstön kanssa.
Aluksi muutama käsitteen määritelmä
Lappalaisen et al. toimittamassa kirjassa kirjoittajat toteavat, että pedagogisen hyvinvoinnin käsite voidaan metaforisesti tulkita sellaiseksi pedagogiikaksi, joka luo positiivisia tunnekokemuksia, tukee oppimisen prosesseja ja edistää yksilön kokonaisvaltaista kehitystä.
Pedagogiikka-käsitteen määrittelyn puolestaan todetaan vaihdelleen ajan myötä. Se on saanut sisällöltään useita erilaisia merkityksiä. Nykykielessä pedagogiikka-käsitteeseen sisältyy monia merkityksiä. Sitä käytetään synonyymina mm. kasvatustieteen käsitteille tai sillä voidaan tarkoittaa myös kasvatus- ja opetusoppia eli didaktiikkaa yhtenä pedagogiikan osa-alueena. Kokonaisuutena pedagogiikka kattaa sekä opettajan näkemyksellisen ajattelun tasoineen että käytännön toiminnan.
Hyvinvoinnin katsotaan ilmenevän laajasti ottaen onnellisuutena, elämään tyytyväisyytenä ja positiivisena mielialana. Edellytyksenä hyvinvoinnille on koko elämänkaaren aikana sellainen toimintakyky, jonka turvin yksilö voi osallistua yhteisönsä mielekkäinä pitämiin aktiviteetteihin ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen.
Osallisuus ja toimijuus pedagogisen hyvinvoinnin mahdollistajat
Oppimisen ja hyvinvoinnin yhteenliittymässä keskeistä on siis osallisuus ja toimijuus sekä motivaatio, kompetenssi, autonomia ja vuorovaikutus. Pedagoginen hyvinvointi varmistetaan ottamalla oppimistilanteissa huomioon nämä periaatteet. Ne koskevat sekä yksilön oppimisprosessia että oppilaitoksen toimintakulttuurin kehittämistä. Osaamisperusteisessa ammatillisessa koulutuksessa meillä on hyvät lähtökohdat opiskelijan jo olemassa olevan kompetenssin ja autonomian huomioimiseen pedagogisissa ratkaisuissa, koska näyttöjen lähtökohtana on, että opiskelija todentaa osaamisensa esimerkiksi omassa työssään. Laajaa huomiota saaneet osaamismerkit perustuvat myös ajatukselle, että opiskelija voi osoittaa hallitsevansa tietyt oppisisällöt tekemällä osaamismerkin haluamallaan materiaalilla.
Pedagogisen toimintakulttuurin kehittämisessä puhutaankin jo laajemmasta kokonaisuudesta. Millainen pedagoginen toimintaympäristö mahdollistaa esimerkiksi osallisuuden ja toimijuuden toteutumisen ja millaisella tuella ja ohjauksella oppiminen turvataan hyvinvointia unohtamatta? Eri-ikäisten, erilaisen kokemusmaailman omaavien opiskelijoiden käsitykset siitä, mitä on hyvä oppimiskokemus, tai miten uuden oppiminen onnistuu parhaiten vaihtelevat yksilöittäin. Lisäksi moniammatillisessa tiimissä eri ammattikuntien kulttuurit vaikuttavat siihen, miten tärkeänä hyvinvointia pidetään osana pedagogista toimintakulttuuria. Johtuuko tästä monien näkemysten määrästä vai jostakin muusta, että oppisisältöjä ja oppimisprosesseja suunnitellaan liian usein asiantuntijoiden kesken, ilman oppimisprosessin tärkeintä vuorovaikuttajaa, opiskelijaa. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelijoiden opintoja on toki henkilökohtaistettu jo vuosia ja yksilölliset opintopolut on rakennettu opiskelijan osaamisen kehittämisen mahdollistamiseksi. Mutta onko opiskelija aidosti päässyt vaikuttamaan niihin pedagogisiin ratkaisuihin, jolla uusia asioita opiskellaan. Onko hän kokenut osallisuutta ja toimijuutta pedagogisten toimintaympäristön rakentamisessa?
Yhdessä toimintaa kehittämällä tuetaan opiskelijoiden, mutta myös henkilöstön hyvinvointia. Hyvä mieli, onnistuminen, hyväksytyksi tuleminen tai osallistaminen, jotka ilmentävät pedagogista hyvinvointia auttavat osaltaan luomaan koko elämän kantavaa hyvinvoinnin tunnetta, joka auttaa jaksamaan.
Yksilön vahvuuksien huomioiminen
Pedagogisen hyvinvoinnin näkökulmasta on kuitenkin tärkeää muistaa, että hyvinvoinnissa on aina kyse yksilön valmiuksien ja kykyjen sekä oppimisympäristön resurssien yhteensovittamisesta. Yhdeksi pedagogisen hyvinvoinnin tutkimuksen haasteeksi näyttää nousevan erityisesti, miten löydämme yksilön vahvuudet ja kyvyt, joiden varaan oppiminen ja kehittyminen on rakennettavissa. Tästä aiheesta mentorimme Sanna Wenström varmasti sparraa meitä taitotalolaisia positiivisen psykologian laajan vahvuusnäkemyksen eli voimakehäteorian pohjalta.
Lappalaisen et al. toimittamassa kirjassa kirjoittajat toteavat pedagoginen toimintakulttuuri ohjaa sitä, mihin tai millaiseen oppimiseen pyritään ja millä keinoilla. Tällöin huomio kohdistuu kysymykseen, miten opiskeluolosuhteet ja opiskelujen luonne sekä opiskelijan henkilökohtainen tavoiteorientaatio ovat yhteydessä opiskelijoiden pedagogiseen hyvinvointiin. Pedagogista hyvinvointia tukevalle toimintakulttuurille on tunnusomaista oppijoiden vahva usko opiskelukykyihin, opintomenestykseen ja opiskelun tärkeyteen. Jos opintojen mielekkyys ja samalla pedagoginen hyvinvointi katoaa, voi seurauksena olla opintojen mekaaninen läpi suorittaminen, viivästyminen ja jopa keskeyttäminen. Oppilaitos luo parhaimmillaan edellytykset sisäiselle motivaatiolle, johon liittyy hallinnan ja pätevyyden tuntemuksia opiskelijassa.
Nyt on yhteistyön aika
Pedagogisen toimintakulttuurin määrittely on kaikkien oppimisprosessiin osallistuvien toimijoiden, niin opiskelijoiden kuin kouluttajien ja opiskeluhuollon henkilöstön yhteinen matka. Taitotalossa tuo yhteistyö syvenee entisestään. Olkoon pedagoginen hyvinvointi meidän yhteinen tavoitteemme, koska hyvinvointi on kaiken oppimisen edellytys.
