Hyppää pääsisältöön
Elina Stordell blogi

Testipiste siirtyi joulukuussa käyttämään adaptiivisia suomen kielen testejä.

Niissä on jotain vanhaa, paljon uutta eikä mitään turhaa.  

Mitä adaptiivinen testi tarkoittaa?

Adaptiivisella testillä tarkoitetaan testiä, joka mukautuu jatkuvasti testattavan henkilön taitojen mukaan. Testi valitsee kysymykset sen perusteella, miten testattava suoriutuu: jos vastaa oikein, saa haastavampia kysymyksiä, jos erehtyy, saa astetta helpompia kysymyksiä.

Jos asia on sinulle uusi, kokeile vaikka tätä maksutonta, monikielistä Dialang-testiä. http://148.88.22.223/

Miksi adaptiivinen testi?

Siirtymä perinteisestä ”kiinteästä” testistä adaptiiviseen ei ole mutkaton, mutta se kannattaa.

Testattavan henkilön kannalta mukautuva testi on tehokas ja miellyttävä. Aikaa säästyy, kun testi ei sisällä liian helppoja osia. Testistä jää myös parempi maku suuhun, kun testi ei myöskään sisällä liikaa omat kyvyt ylittäviä tehtäviä. Perinteisillä testeillähän testaustilanne voi olla joillekin hyvinkin masentava: jos testi on liian vaikea omaan osaamiseen nähden, lannistuu lopullisesti eikä halua enää edes yrittää opiskella.

Testin järjestäjän kannalta on yksinkertaisempaa käyttää yhtä testilinkkiä kuin montaa eritasoista testiä. Lisäksi on harvinaisempaa, että testattavalle annettaisiin liian helppo tai liian vaikea testi, jolloin tulos voi olla vaikka ”alle A2.1” tai ”alle 3”. Lopullisesti tästä ongelmasta päästään toki vasta siinä vaiheessa, kun testi oikeasti kattaa kaikki tasot pre A1:stä C2:een. Adaptiivisen testin tulokset saadaan automaattisesti reaaliajassa, koska ohjelma edellyttää sellaisia tehtävätyyppejä, jotka on mahdollista pisteyttää automaattisesti.

Arvioijan kannalta luotettavuutta parantaa, että arvaamismahdollisuudet vähenevät. Ohjelma päättää testin, kun oikeita vastauksia ei ole riittävästi tai vaihtoehtoisesti vääriä vastauksia kertyy liikaa. Näin ollen hajanaiset irtopisteet sieltä täältä jäävät saamatta. Lisäbonus on, että testi sisältää enemmän variaatiota, koska ohjelma valitsee kullekin vastaajalle kysymyksiä yksilöllisesti ja vähentää näin mahdollista lunttausta vastauksia vieruskaverilta.

Mitä siirtyminen adaptiiviseen testaamiseen vaatii?

Kuten kaikessa arvioinnissa, tarvitaan luotettaviksi ja toimiviksi todetut testit. Kysymyspankin on oltava iso, todennäköisesti jopa isompi, kuin aluksi luulisi: Adaptiivisen testin kysymykset ovat yleensä irrallisia, kun taas perinteisissä ”kiinteissä” testeissä yhteen tekstiin liittyy yleensä useita kysymyksiä. Vanhoja testejä on haastavaa pätkiä osiin niin, että teksti pysyy mielekkäänä ja kohtuumittaisena ja että kysymykset edelleen kattavat useita funktioita ja lukemisen/kuuntelemisen tapoja.

Jotta adaptiivisen testin ominaisuuksista saa kaiken irti ja jotta testi varmasti on tasalaatuinen ja luotettava, on oltava tarkka tieto kysymysten vaikeustasosta. Emmehän halua, että ohjelma sattuu valitsemaan yhdelle helpoimmat B1.1-tason kysymykset ja toiselle kaikkein vaikeimmat.

Ennen ohjelmiston valintaa on hyvä olla käsitys adaptiivisen testin logiikasta ja omista tarpeista, jotta ohjelmiston toimittajalta osaa kysyä oikeita kysymyksiä. Testipisteellekin kävi useasta palaverista huolimatta niin, että meille myytiin meille sopimaton lisäosa, joka kylläkin saatiin vaihdettua sopivampaan, kun asia konkretisoitui hankintaan sisältyneissä käyttöönottokoulutuksissa.

Mikä mietityttää?

Yhtä jännittävää kuin uuden oppiminen ja uusien testien käyttöönotto oli, on myös uuden datan kertyminen. Odotan malttamattomana hetkeä, kun pääsen tekemään tilastoanalyysia uudesta aineistosta. Miten aiemmin hyviksi ja erinomaisiksi todetut kysymykset toimivat uudessa ympäristössä?

Jatkossa testimateriaalia laatiessa otetaan alusta alkaen huomioon sen sopivuus adaptiiviseen testiin. Pohdittavaa on varmasti ainakin siinä, miten erillisillä kysymyksillä voidaan todeta edistyneempiä tasoja ilman, että luettavan/kuunneltavan materiaalin määrä kasvaa kohtuuttomaksi kysymysmäärään verrattuna. Adaptiivisen testin yksi tavoitehan on lyhentää testiä.

Avoimia kysymyksiä siis riittää, mutta tekemällä oppii. Pian meillä on lisää kokemuksia kerrottavana.

Elina Stordell on kielitaidon arvioinnin ja suomi toisena kielenä -opetuksen asiantuntija. Häntä kiinnostaa etenkin laadukas ja luotettava kielitaidon arviointi sekä kielitaidon merkitys yhteiskunnassa. Vapaa-aikanaan hän lukee liikaa dekkareita ja syö liikaa salmiakkia.

Testipiste on Suomen suurin aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus. Palvelua ylläpidetään neljän pääkaupunkiseudun aikuisoppilaitoksen yhteistyönä. Koordinaattorina toimii Axxell Monikulttuurisuuskeskus ja kumppaneina CareeriaPlus, Eiran aikuislukio ja Taitotalo.

Kysy lisää.

Elina Stordell
Elina Stordell
kouluttaja, suomi toisena kielenä, kielitaidon arviointi
040 719 4576