Linfeng Liu muutti Suomeen opiskellakseen Taitotalossa Opiskelijatarina

Linfeng Liu eli Sara asuu Helsingissä ja opiskelee Taitotalossa sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa lähihoitajaksi johtavassa koulutuksessa. Saran ryhmässä on kansainvälisiä opiskelijoita.

Pitkä tausta varhaiskasvatuksessa

Kiinan Zhengzhousta kotoisin olevalla Saralla on vahva tausta varhaiskasvatuksesta. Hän on opiskellut alaa jo kotimaassaan lastentarhanopettajakoulutuksesta maisteriopintoihin asti ja tehnyt päiväkotityötä yli kymmenen vuotta. Hän kertoo rakastavansa työtään lasten parissa.

– Olen työskennellyt päiväkodissa yli kymmenen vuotta. Rakastan tätä alaa ja lapsia. Kun olen lasten kanssa, saan heistä paljon energiaa, hän kertoo.

Sara näkee lähihoitajaopinnot luontevana jatkona hänen varhaiskasvatuksen osaamiselleen. Hän kertoo hakeneensa koulutukseen, koska halusi ymmärtää paremmin, miten ammatillinen koulutus rakentuu Suomessa. Opintojen kautta hän kokee saavansa käytännönläheistä ymmärrystä suomalaisesta työotteesta ja siitä, miten teoria yhdistyy arjen työhön päiväkodissa.

Miksi juuri Suomi ja Taitotalo?

Ajatus Suomeen lähdöstä ei syntynyt hetkessä. Sara kertoo, että kiinnostus heräsi, kun hän osallistui vuosina 2018 ja 2019 Shanghaissa kansainvälisiin varhaiskasvatuksen konferensseihin. Tapahtumissa esitelty suomalainen koulutus teki häneen suurimman vaikutuksen. Myös Suomen menestys PISA-arvioinneissa herätti uteliaisuuden.

– Halusin oppia tuntemaan suomalaista perusopetusta ja erityisesti sen, miten täällä koulutetaan opettajia, hän sanoo.

Taitotalon hän valitsi, koska oli kuullut sen olevan arvostettu ammatillinen oppilaitos. Kun opinnot alkoivat, vaikutelma vahvistui.

– Olin kuullut, että tämä on Suomen tunnetuin ammatillinen oppilaitos. Kun tulin tänne, huomasin, että maine ei ole turha, hän kertoo.

Lukuvuosimaksullinen ja tilauskoulutus tuo suomalaisen ammatillisen tutkinnon kansainvälisten opiskelijoiden ulottuville

Tilauskoulutusta voidaan järjestää opiskelijaryhmille. Koulutuksen tilaajana ja rahoittajana voi olla valtio, kansainvälinen järjestö taikka suomalainen tai ulkomainen julkisyhteisö, säätiö tai yritys. 1.8.2026 alkaen ulkomaalaiset opiskelijat voivat hakea Suomeen ammatilliseen koulutukseen opiskelemaan lukuvuosimaksullisena opiskelijana. 

Sara osallistuu Aida Educaren tilaamaan koulutukseen. 

Tilauskoulutuksen ja lukuvuosimaksullisen koulutuksen vahvuudet ovat samat kuin suomalaisessa ammatillisessa koulutuksessa laajemminkin: koulutus on työelämälähtöistä, käytännönläheistä, joustavaa sekä tukee jatkuvaa oppimista. 

Saralle tilauskoulutus on mahdollistanut opiskelun Suomessa. Opiskellessaan hän tutustuu konkreettisesti, miten suomalainen ammatillinen koulutus toimii arjessa. Juuri siitä hän kertoo olleensa erityisen kiinnostunut jo ennen Suomeen tuloa.

Uuteen maanosaan muutto jännitti

Saran Suomeen lähtöön liittyi innostuksen lisäksi myös huolta. Sara valmisteli muuttoa kolme vuotta, mutta lähtö jännitti silti. Suurimmat pelot liittyivät siihen, sopeutuuko hänen lapsensa uuteen koulumaailmaan ja riittääkö hänen oma suomen taitonsa opintojen suorittamiseen.

Kiinaan Saralle jäivät vanhemmat, veli sekä veljen perhe. Hän kuvaa perhettään lämpimäksi ja läheiseksi, joten muutto merkitsi myös eroa tärkeistä ihmisistä.

Jännitys alkoi kuitenkin hellittää pian opintojen käynnistyttyä.

– Kun koulu alkoi, sain opettajilta hyvin konkreettista tukea. Silloin huomasin, että kyllä minä pystyn tähän, hän kertoo.

Suomessa opiskellaan eri tavalla kuin Kiinassa

Saran mukaan suurin ero opetuksessa Suomen ja Kiinan välillä on käytännönläheisyys. Kiinassa harjoittelu tulee usein vasta opintojen loppupuolella, mutta Suomessa työelämään tutustutaan varhain. Hän pitää tärkeänä myös sitä, että opiskelijoilla on käytössään simulaatio- ja harjoittelutiloja, joissa taitoja voi opetella turvallisesti.

Lisäksi hän on kiinnittänyt huomiota siihen, että Suomessa opiskelijan hyvinvointi otetaan vakavasti. Taukoja pidetään oikeasti, ja opiskelijoita muistutetaan levon, liikkumisen ja ergonomian merkityksestä.

Taitotalossa teoria ja käytäntö kulkevat rinnakkain

Taitotalo on ollut Saralle ennen kaikkea paikka, jossa teoria ei jää irralliseksi. Hän kiittää opettajia siitä, että opetuksessa käytetään paljon esimerkkejä, oikeita työtilanteita ja konkreettisia harjoituksia.

– Täällä ei opeteta vain teoriaa. Opettaja näyttää ensin, ja sitten me teemme itse. Silloin ymmärtää, mitä työ oikeasti on, hän sanoo.

Opinnoissa on harjoiteltu esimerkiksi ensiapua tai ikääntyneiden, lasten ja vammaisten henkilöiden arjen tilanteissa ohjaamista ja avustamista. Saran mielestä juuri käytännön harjoitukset tekevät ammatillisesta koulutuksesta vahvaa.

Suomen kielen käyttäminen vaatii rohkeutta

Vaikeinta opinnoissa on ollut suomen kieli. Sara aloitti suomen opiskelun maaliskuussa 2025 ja opiskeli kieltä 5 kuukautta etäopetuksessa.

– Kävin verkkotunneilla kaksi tuntia joka päivä maanantaista perjantaihin ja harjoittelin myös kolmesta neljään tuntia, Sara sanoo.

Taitotalossa opiskelun hän aloitti helmikuussa 2026 osana kiinalaisten opiskelijoiden ryhmää. Suomen kielen käyttäminen tuntui alussa raskaalta. Hän kertoo, että kuunteli ensin, käänsi asian mielessään ja vastasi vasta sitten. Se hidasti ja lisäsi epävarmuutta.

Ratkaiseva muutos tapahtui, kun hän päätti vähentää käännösohjelman käyttöä ja alkaa puhua rohkeammin. Tähän häntä kannustivat sekä opettajat että opiskelukaverit.

– He sanoivat minulle, että puhu vain. Vaikka sanoisit väärin, se ei haittaa. Se antoi minulle paljon rohkeutta, hän kertoo.

Kun ensimmäisestä kokeesta tuli 80 pistettä sadasta, oma usko vahvistui.

Harjoittelu päiväkodissa sai Suomen tuntumaan tutulta

Opintoihin kuuluva harjoittelu päiväkodissa on ollut Saralle tärkeä osa oppimista. Harjoittelupaikkana toimii montessoripäiväkoti, jonka Sara kokee tutuksi aiemman kokemuksensa vuoksi. Hän on opiskellut montessoripedagogiikkaa usean vuoden ajan. Harjoittelu on myös vahvistanut tunnetta siitä, että opiskeltuja asioita voi soveltaa suoraan käytännössä.

– Kun tulin harjoitteluun, Suomi ei tuntunut enää niin vieraalta. Täällä oli paljon sellaista, jonka tunnistin aiemmasta työstäni Kiinassa, hän sanoo.

Tulevaisuuden haaveita ja suunnitelmia

Sara näkee suomalaisen lähihoitajatutkinnon osana pidempää ammatillista polkuaan. Hän kertoo haluavansa jatkaa opintojaan erityisesti alle 2-vuotiaiden lasten kasvatuksen ja pedagogiikan parissa. Hän on jo opiskellut unkarilaista Pickler-pedagogiikkaa ja toivoo voivansa syventyä siihen lisää, kun aikaa ja mahdollisuuksia on enemmän. Saran mukaan Pickler-pedagogiikka ja Montessori täydentävät toisiaan luontevasti: toinen keskittyy aivan pieniin lapsiin, toinen 3–6-vuotiaisiin ja sitä vanhempiin. 

Lähihoitajaopintojen jälkeen Sara toivoo saavansa töitä Suomesta. Hän tavoittelee, että saisi työskennellä suomalaisessa päiväkodissa muutaman vuoden. Samalla hän pohtii, voisiko suomalaisesta ammatillisesta koulutuksesta viedä oppeja myös Kiinaan, erityisesti kotiseudulleen Zhengzhouhun.

– Haluaisin rakentaa sillan Suomen ja Kiinan välille. Jos suomalaisen ammatillisen koulutuksen vahvuuksia voitaisiin hyödyntää myös Kiinassa, siitä olisi hyötyä monelle, hän sanoo.

Teksti ja kuvat: Minna Moshnikoff
Kiinan kielen tulkkaus: Weimin Lin
 

Lue lisää

Lisätietoa englanniksi lähihoitajan kansainvälisestä koulutuksesta.
Lisätietoa Taitotalon muista kansainvälisistä tutkinnoista.