Turvallisuusalan ammateissa menestyminen vaatii jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Ota askel eteenpäin ja valmistaudu kohtaamaan tulevaisuuden vaatimukset monipuolisesta ja ketterästä turvallisuusosaamisesta! Koulutus suoritetaan monimuoto-opiskeluna. Noin 1/3 opiskelusta tapahtuu Taitotalon tiloissa sekä etäopetuksena, noin 2/3 työssäoppimisessa.
Kenelle tutkinto sopii?
Turvallisuusalan ammateissa menestyminen vaatii jatkuvaa tietojen päivittämistä ja osaamisen kehittämistä. Turvallisuusalan perustutkinnon suoritettuasi sinulla on laaja-alaiset perustiedot ja valmiudet työskennellä, erikoistua tai jatkokouluttaa itseäsi kaikilla turvasektorin aloilla. Voit erikoistua esimerkiksi turvallisuustekniikkaan (asentaja) tai vartiointi- ja järjestyksenvalvontaan.
Turvallisuusalan perustutkinto antaa valmiudet ammattitaidon kehittämiseen. Tutkinnon suoritettuasi ymmärrät yrityksen laatuvaatimukset ja tehtäväkokonaisuudet, osaat oma-aloitteisesti kehittää omaa työtäsi ja työympäristöäsi sekä toimia asiakaspalveluhenkisesti monipuolisissa turvallisuusalan tehtävissä. Tutkinnon suorittaminen antaa perusvalmiuksia toimia myöhemmin myös itsenäisenä yrittäjänä.
Turvallisuusalan perustutkinnon suorittaminen antaa jatko-opiskelukelpoisuuden muun muassa ammattikorkeakouluihin. Taitotalon perustutkinto-opiskelijana sinulla on halutessasi mahdollisuus hyödyntää yhteistyökumppaninamme toimivan Itä-Suomen yliopiston avointa kurssitarjontaa veloituksetta.
Koulutus on avoin kaikille perusopetuksen oppimäärän suorittaneille aikuisille tai vastaavat valmiudet omaaville. Koulutus soveltuu hyvin alalle pyrkiville, alanvaihtajille tai jo alalla työskenteleville, jotka haluavat jatko-opiskelukelpoisuuden tai parantaa omaa ammattiosaamistaan.
Turvallisuusalan perustutkinto soveltuu sinulle, joka haluat työskennellä esimerkiksi turvallisuusalan asennus-, huolto- ja ohjelmointitehtävissä. Tulevia työnantajiasi voivat olla esimerkiksi yksityiset turvallisuusalan yritykset, vartiointi ja järjestyksenvalvontatehtävät erilaisissa toimintaympäristöissä, muun muassa julkinen liikenne, kauppakeskukset, myymälävartiointi, aulapalvelu, viranomaisorganisaatiot, turvajärjestelmien asennusliikkeet tai lukitusalan yritykset.
Tutkinnon rakenne
Turvallisuusalan perustutkinto (180 osaamispistettä) muodostuu pakollisista tutkinnon osista (145 osaamispistettä) ja yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä). Ammatillista valinnaisista tutkinnon osista pakollisia on 55 osaamispistettä ja valinnaisia 90 osaamispistettä.
Pakolliset tutkinnon osat (55 osp)
- Turvallisuusvalvojan palvelutehtävissä toimiminen (30 osp)
- Riskienhallinta- ja turvallisuusdokumenttien laatiminen (25 osp)
Valinnaiset tutkinnon osat (90 osp)
- Häiriö- ja onnettomuustilanteissa toimiminen (15 osp)
- Järjestyksenvalvonnan tehtävissä toimiminen (20 osp)
- Vartiointitehtävissä toimiminen (30 osp)
- Uhkatilanteisiin varautuminen ja tilannehallinta (15 osp)
- Voimankäytön hallinta (15 osp)
Yhteiset tutkinnon osat (35 osp)
- Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osp)
- Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen (6 osp)
- Yhteiskunta- ja työelämäosaaminen (9 osp)
Tutkintokoulutuksen toteutus
Tutkintotodistuksen saaminen edellyttää, että tutkinnon suorittaja osoittaa hallitsevansa tutkinnon perusteiden mukaisen ammattitaidon sitä vastaavissa työtehtävissä. Ammatillisen osaamisen arviointiin osallistuvat työelämän ja oppilaitoksen edustajat sekä tutkinnon suorittaja itse.
Tutkinnon suorittaminen
Jokaiselle opiskelijalle laaditaan opintojen aloitusvaiheessa henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS). Suunnitelmaa laadittaessa huomioidaan aiemmin hankittu ammattiosaaminen, työkokemus ja henkilökohtaiset uratavoitteet. Opiskeluaika sovitaan osana henkilökohtaisen suunnitelman laadintaa, yleensä tutkinnon suoritusaika on noin 1 vuosi. Opintoihin sisältyy tietopuolista opetusta Taitotalossa, etäopetusta sekä verkko-opintoja.
Noin 1/3 opiskelusta tapahtuu Taitotalon tiloissa sekä etäopetuksena, noin 2/3 työssäoppimisessa.
Hakeutuminen
Koulutukseen voi hakeutua 23.9.2024 saakka. Hakijoille lähetetään ennakkokartoituskysely hakemuksen saavuttua, jonka jälkeen soveltuvat kutsutaan haastatteluihin. Haastatteluissa kartoitetaan hakijan soveltuvuus turvallisuusalalle.
Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset
Opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla
- sellainen näön tai kuulon heikkous, joita ei voida apuvälineillä korjata
- sellaiset psyykkiset sairaudet, jotka estävät käytännön työtehtäviin tai työssäoppimiseen osallistumisen, kuten ajankohtainen hoitamaton psykoosi tai vaikea toimintakykyä laskeva masennus
- päihteiden ongelmakäyttö tai päihderiippuvuus
- sellaiset fyysiset sairaudet, kuten tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet tai vammat, jotka rajoittavat toimintakykyä siinä määrin, että estävät käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa toimimisen
Esteettömyys opiskelijaksi ottamisessa (laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017, 40 §)
Hakijan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa sitä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin oppilaitoksessa, työpaikalla tai muussa oppimisympäristössä, jos tutkintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. Henkilön terveydentilan tai toimintakyvyn osalta tulee arvioida mahdollisten sairauksien aiheuttamat rajoitteet ja sairauksien yksilöllinen hoitotilanne. Laissa ammatillisesta koulutuksesta sekä saman lain nojalla annetussa asetuksessa määritellään tutkinnot, joissa tutkintokohtaisia terveydentilavaatimuksia sovelletaan (laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017, 81 § ja valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta 673/2017, 20 §).
Koulutusmuoto
Koulutusmuoto ja opiskelijamaksu
Koulutus on mahdollista suorittaa joko oppisopimuskoulutuksena tai omaehtoisena koulutuksena.
Tutkintokoulutuksen rahoittaa pääosin opetus- ja kulttuuriministeriö.
- Omaehtoinen ammatillinen koulutus on valtionosuusjärjestelmän puitteissa opiskelijalle maksuton. Paikkoja on rajoitetusti.
- Oppisopimuskoulutuksessa opiskelija tarvitsee alan työnantajan, jonka kanssa voidaan solmia oppisopimus. Oppisopimuskoulutus on opiskelijalle ja työnantajalle maksutonta.
Oppisopimus on työelämälähtöinen koulutusmuoto, jossa suurin osa tarvittavasta ammatillisesta osaamisesta hankitaan tekemällä työtä omalla työpaikalla. Oppisopimuskoulutus sisältää työelämässä oppimista omalla työpaikalla, lähiopetusta sekä verkko-opintoja. Oppisopimuskoulutuksen edellytyksenä on, että opiskelijaksi hakeutuvalla on jo valmiiksi sovittuna alalle soveltuva työpaikka, jossa oppisopimuskoulutuksen voi toteuttaa. Lue lisää oppisopimuskoulutuksesta.
Omaehtoinen koulutus voi olla joko päätoimista tai sivutoimista ja se soveltuu niin työssäkäyvälle kuin työttömällekin. Omaehtoinen koulutus sisältää lähiopetusta, verkko-opintoja sekä koulutus- tai oppisopimuksella toteutettavia työelämäjaksoja. Päätoiminen opiskelija voi hakea Kelan opintotukea tai koulutusrahaston aikuiskoulutustukea. Työttömien työnhakijoiden kannattaa olla yhteydessä omaan TE-toimistoon ja sopia mahdollisuudesta opiskella työttömyystuella. Sivutoimisen opiskelu mahdollistaa työssäkäynnin opintojen ohella. Lue lisää omaehtoisesta koulutuksesta.
Inspiroidu
