Taitotalon sydämellinen pipoprojekti lämmittää vastasyntyneitä Uutinen

Projekti sai alkunsa henkilökunnan yhteisissä käsityötapaamisissa. Niihin innokkaat neulojat ovat kokoontuneet tekemään omia neuletöitään leppoisan keskustelun lomassa. Osallistujat kaipasivat kuitenkin lisää merkityksellisyyttä neulomiseen ja siitä idea pipoista syntyi.

AMIS-hanke tuki yhteisöllisyyttä

Pipoprojektiin osallistui myös AMIS-hanke, jonka tavoitteina on lisätä opiskelijoiden hyvinvointia, osallistamista, mielenterveyttä ja vuorovaikutustaitoja. Hanke tuki projektia osana laajempaa työtä opiskelijoiden yhteisöllisyyden vahvistamiseksi.

– Oli hienoa nähdä, miten innostuneesti kaikki tarttuivat puikkoihin, projektin alulle laittanut Miia Arppe kertoo. 

– Osa opetteli neulomaan vasta projektin myötä ja kokeneemmat jakoivat auliisti osaamistaan, Miia jatkaa.

Käsityö parantaa oppimista

Tutkimusten mukaan käsillä tekeminen, kuten neulominen, parantaa keskittymiskykyä ja auttaa sisäistämään tietoa paremmin esimerkiksi palavereissa tai luennoilla. Syvä keskittyminen puolestaan mahdollistaa tiedon ymmärtämisen ja prosessoinnin. Myös muistijälki syntyy paremmin, kun asian ymmärtää.

Neulomisen rauhallinen rytmi auttaa uppoutumaan asiaan ja pääsemään uteliaisuudessa syvemmälle tasolle. Uteliaisuus puolestaan on se voima, joka saa ihmisen syventämään osaamistaan kiinnostuksen kohteesta. 

Taitotalon 5-vuotisjuhlavuoden teema on ammatillinen uteliaisuus. Se kannustaa etsimään uusia näkökulmia, omaksumaan uusia taitoja ja kehittämään osaamista.

Tutkimuksia käsityön positiivisesta vaikutuksesta oppimiseen

Aivotutkija Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta on tutkinut käsityön neurologisia vaikutuksia oppimiseen. Hänen tutkimuksensa mukaan käsitöiden avulla esimerkiksi kuulonvarainen oppiminen tehostuu. Lisäksi käsitöiden tekeminen muuttaa kuuntelemista siten, että asioita on helpompi painaa mieleen. Muistiin tallentuu enemmän asioita, kun samaan aikaa teet jotain käsillä.

Käsityötieteen professori Sinikka Pöllänen Itä-Suomen yliopistosta on myös tutkinut laajasti käsityön vaikutuksia hyvinvointiin ja oppimiseen. Hänen mukaansa käsillä tekeminen virittää aivoja, kehittää luovuutta ja suunnittelu- ja ongelmanratkaisukykyä.

Pipot lämmittävät vastasyntyneitä

Pipolähetyksen toimittivat Naistenklinikalle kouluttajat Miia Arppe ja Satu Hoffrén. Naistenklinikan puolesta pipot ottivat vastaan kätilöt Mirka Ranta ja Alexandra Järvinen. 

Pipoja tarvitaan, koska vastasyntyneiden lämmönsäätelyjärjestelmä ei ole vielä kehittynyt täysin, ja he menettävät lämpöä nopeasti erityisesti pään kautta. Erityisesti keskosena syntyneet vauvat hyötyvät pehmeistä, käsintehdyistä pipoista.

– Saamme pipoja eri lahjoittajilta muutamia kertoja vuodessa, mutta mitään säännöllistä pipovirtaa meille ei tule. Tälläkin hetkellä pipot ovat loppu, joten nämä tulevat tarpeeseen, HUSin Naistenklinikan synnytysyksiköiden kätilö Mirka Ranta sanoo.

– Otamme kaikki lahjoitukset kiitollisina vastaan. Kaikki mitä saamme, menevät käyttöön, HUSin Naistenklinikan synnytysyksiköiden kätilö Alexandra Järvinen jatkaa.

– Jokainen pipo on tehty rakkaudella ja huolenpidolla. Se näkyy lopputuloksessa, summaa Satu Hoffrén. 

Hoffrén oli viime vuonna mukana organisoimassa turvalonkeroiden virkkausta. Turvalonkerot lahjoitettiin Uuden lastensairaalan vastasyntyneiden teho-osastolle. 

Taitotalon käsityöprojektit osoittavat vuosi toisensa jälkeen, miten pienet teot voivat luoda suurta merkitystä sekä niille, jotka antavat, että niille, jotka saavat. 

AMIS-hanke on valtion erityisavustus yhteisöllisen opiskeluhuollon vahvistamiseen ja kehittämiseen ammatillisissa oppilaitoksissa vuosille 2024–2025