Suomen osaajapulaa ei ratkaista ilman aikuisten osaamistason nostoa

Nuorisoikäluokat pienenevät, työurat pitenevät ja yritysten osaajatarpeet kasvavat. Taitotalon ja Elinkeinoelämän Oppilaitokset EOL ry:n keskustelutilaisuudessa nousi vahvasti esiin tarve nostaa ammatillinen aikuiskoulutus koulutuspolitiikan keskiöön.

5.5.2026

Taitotalo ja Elinkeinoelämän Oppilaitokset EOL ry järjestivät maanantaina 4.5.2026 Helsingissä keskustelutilaisuuden, jossa puolueiden edustajat, koulutuksen järjestäjät ja ammatillisen aikuiskoulutuksen asiantuntijat tarkastelivat, miten Suomi huolehtii työikäisen väestön osaamisesta tulevina vuosina.

Keskustelun lähtökohta oli selvä: Suomen osaajapulaa ei voida ratkaista vain nuorten koulutuspoluilla. Kun ikäluokat pienenevät ja työelämä muuttuu nopeasti, aikuisten mahdollisuudet päivittää osaamistaan ratkaisevat Suomen työllisyyttä, kilpailukykyä ja talouskasvua.

Taitotalon toimitusjohtaja Leena Munter korosti avauspuheenvuorossaan, että inhimillinen pääoma on kasvun edellytys.

– Osaamisesta puhutaan usein koulutusasteiden ja tutkintojen kautta. Vähintään yhtä tärkeää on kysyä, miten työikäisten osaaminen pysyy ajantasaisena koko työuran ajan. Aikuisten jatkuva oppiminen ei ole sivukysymys, vaan Suomen kasvun ja työelämän uudistumisen ydinkysymys, Munter sanoo.

Tilaisuudessa keskusteltiin ammatillisen koulutuksen rahoituksesta, lähiopetuksen ja ohjauksen merkityksestä, oppimisen tuesta, maahantulijoiden osaamisen tunnistamisesta, työelämäyhteistyöstä sekä erikoistuneiden oppilaitosten roolista.

Eri puolueiden puheenvuoroissa nousi esiin tarve ennakoitavalle ja pitkäjänteiselle koulutuspolitiikalle. Useissa puheenvuoroissa kannatettiin ajatusta yli hallituskausien ulottuvasta jatkuvan oppimisen visiosta. Keskustelussa korostui myös se, että ammatillinen koulutus tarvitsee työrauhaa jatkuvien reformien sijaan.

Taitotalon rehtori Jarkko Paananen muistutti, että koulutuksen järjestäjät näkevät osaamistarpeiden muutoksen arjessa.

– Taitotalossa opiskelee vuosittain noin 11 000 aikuista. Näemme joka päivä, että osaamisen päivittäminen ei ole poikkeus työuralla vaan yhä useammin sen normaali osa. Koulutuksen järjestäjät ja yritykset tekevät jo paljon yhteistyötä, mutta yhteistyölle, ennakoitavuudelle ja joustaville koulutuspoluille tarvitaan vahvemmat rakenteet, Paananen sanoo.

Elinkeinoelämän Oppilaitokset EOL ry:n toimitusjohtaja Soile Koriseva korosti erikoistuneiden oppilaitosten merkitystä elinkeinoelämän osaamistarpeisiin vastaamisessa. Erikoistuminen tuottaa laatua ja mahdollistaa koulutuksen kehittämisen tiiviissä yhteydessä työelämään.

Tilaisuudessa keskusteltiin myös siitä, miten yritysten roolia jatkuvan oppimisen rahoituksessa ja toteuttamisessa voidaan vahvistaa. Samalla korostettiin, että julkinen perusrahoitus ja opiskelijoiden yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua on turvattava.

Keskustelun viesti oli, että ammatillinen aikuiskoulutus on keskeinen osa Suomen tulevaisuuspolitiikkaa. Se vahvistaa työmarkkinoiden toimivuutta, tukee alueellista elinvoimaa, auttaa yrityksiä osaajapulassa ja antaa aikuisille mahdollisuuden pysyä mukana muuttuvassa työelämässä.

Tapahtumaan osallistuivat Eveliina Heinäluoma SDP, Antti Siika-aho Keskusta, Inka Hopsu Vihreät, Saara Hyrkkö Viherät, Pia Lohikoski Vasemmistoliitto, Nora Grotenfelt RKP, Susanna Kokkonen KD ja Mia Uutela Liike Nyt.