2.6.2025
Taitotalossa tunnistamme esiin nostetut ilmiöt, mutta näemme myös, että arjessa tehdään merkityksellistä, vaikuttavaa ja usein näkymätöntä työtä suomalaisen elinkeinoelämän eteen. Ammatillisen koulutuksen varassa rakentuvat sekä yhteiskunnan toimintakyky että yksilöiden tulevaisuudet.
Meillä ei ole varaa heikkoon ammatilliseen koulutukseen, mutta meillä ei myöskään ole varaa siihen, että koulutukseen tullaan heikoin valmiuksin. Ammatillisen aikuiskoulutuksen kentällä näkyy yhä useammin tilanne, jossa opiskelijan lukutaito, suomen kielen taito tai matemaattiset valmiudet eivät riitä tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Tämä ei ole yksittäisten opiskelijoiden tai oppilaitosten vika, vaan seurausta koulutuspolun aiemmista katkoksista. Osa ammatilliseen aikuiskoulutukseen tulevista opiskelijoista tarvitsisi ennen tutkintotavoitteista koulutusta valmistavaa koulutusta tai perusopetusta.
Valmistavan koulutuksen roolia tulee vahvistaa. Maahantulleiden kohdalla TUVA-koulutuksen merkitys korostuu. Yksi vuosi valmistavaa koulutusta parantaa ratkaisevasti opiskelijan kykyä omaksua ammatillista osaamista ja jatkaa eteenpäin opinnoissa ja elämässä. Koulutuksen rakenteista ja laadusta puhutaan paljon, mutta on kyse myös henkilökohtaisesta motivaatiosta. Ammatillisen koulutuksen on oltava houkuttelevaa myös niille, joille oppiminen ei ole itsestäänselvyys.
Amisopettaja kasvattaa sekä kansalaisen että ammattilaisen
Taitotalossa tehdään joka päivä työtä sen eteen, että yksilöt kasvavat ammattiosaajiksi. Ammatillinen koulutus ei ole pelkästään tutkintojen suorittamista, vaan kokonaisvaltaista kasvua osaamiseen, osallisuuteen ja työelämään. Meidän kouluttajamme eivät ole vain opettajia. He ovat ohjaajia, kohtaajia ja mahdollistajia. He rakentavat luottamusta, näkevät potentiaalin ja pitävät kiinni silloin, kun opiskelijalla ei vielä ole varmuutta omasta suunnastaan. Amiksessa työskentely vaatii pedagogista osaamista, vahvaa työelämätuntemusta ja kykyä tukea oppimista moninaisista lähtökohdista. Amisopettajien työn yhteiskunnallinen vaikuttavuus on korvaamaton.
Ammatillinen koulutus ansaitsee yhteiskunnallista tukea. Ammattikoulusta valmistuneet ammattilaiset kannattelevat yhteiskuntaa työllään. He ovat sähköasentajia, jotka ymmärtävät työturvallisuuden säädökset ja vastuunsa. He ovat hoiva-alan ammattilaisia, jotka kommunikoivat potilaan ja omaisten kanssa empaattisesti ja ammattitaitoisesti. He ovat teknologia-alan osaajia, jotka analysoivat dataa ja ratkaisevat käytännön ongelmia. Ammattiosaamista ei rakenneta kiireellä eikä heikolla pohjalla. Kirjailija Väinö Linna työskenteli tehdastyöläisenä Tampereella ja kirjoitti suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Pohjantähden alla -trilogiassa Linna kuvaa nimenomaan tavallista suomalaista työväkeä. Ammattiosaaminen on ollut aina osa suomalaista sivistystä.
Ammattikoulusta korkeakouluun – Suomi rakentuu ammattiosaamisesta
Nykyään amis on tunnettu väylä korkeakouluun. Usein unohdetaan, että Suomen korkea korkeakoulutettujen määrä rakentuu osittain ammatillisen koulutuksen pohjalle. 1990-luvun alussa toteutetussa ammattikorkeakoulu-uudistuksessa suuri määrä aiemmin ammatillista koulutusta tarjonneita oppilaitoksia siirtyi osaksi ammattikorkeakoulujärjestelmää. Muutos oli merkittävä. Opetuksen sisältö uudistui ja tutkinnoista tuli korkeakoulututkintoja. Opettajat, tilat ja monet pedagogiset käytännöt säilyivät pitkälti ennallaan. Ammattikorkeakoulukoulutus nojaa vahvasti ammatillisen koulutuksen perinteeseen, eli käytännönläheiseen osaamiseen.
Suomen suurimpana ammatillisena aikuiskouluttajana Taitotalo rakentaa ratkaisuja. Koulutuksen kehittäminen on pitkäjänteistä, osallistavaa ja yhteiskunnallisesti vastuullista työtä. Ammatilliset oppilaitokset tekevät työtä, jonka varassa rakennukset nousevat, koneet toimivat ja ihmiset saavat hoivaa. Taitotalossa tiedämme, että ammattiosaaminen ei synny sattumalta. Se syntyy osaavista käsistä, ajattelevista mielistä ja kohtaavista katseista. Amis ei ole sivupolku, vaan perusta, jonka päällä Suomi seisoo.
Lisätietoa
Leena Munter, toimitusjohtaja, 050 336 0842, leena.munter@taitotalo.fi
Jarkko Paananen, rehtori, 040 723 9641, jarkko.paananen@taitotalo.fi
