30.5.2025
Esperi Care halusi kehittää työyhteisöjensä osallisuutta ja tietoisuutta kulttuurisesta moninaisuudesta. Tavoitteena on tarjota koko henkilöstölle konkreettinen ja helposti saavutettava työkalu arjen vuorovaikutustilanteiden tueksi. Lopputuloksena syntyi Taitotalon tuottama verkkokurssi, joka on nyt kaikkien esperiläisten käytettävissä.
Verkkokurssi Osallistava työyhteisö ja kulttuurinen moninaisuus julkaistiin YK:n kulttuurisen monimuotoisuuden päivänä toukokuussa. Se lisää tietoisuutta kulttuuritaustojen vaikutuksista ja herättää ajatuksia omasta toiminnasta työyhteisössä.
– Meillä työskentelee kymmeniä kansallisuuksia. Kulttuurinen moninaisuus on hoivatyössä arkea ja yksi tulevaisuuden suurista kysymyksistä, sanoo HRD-päällikkö Ella Aho-Mantila Esperiltä.
Esperi Care on valtakunnallinen hoiva-alan toimija, joka tarjoaa asumis- ja hoivapalveluita ikäihmisille, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä vammaispalveluiden asiakkaille. Esperillä työskentelee reilu 7000 ammattilaista eri puolilla Suomea, ja organisaation työyhteisöissä näkyy vahvasti kansainvälistyvä työelämä.
Tarpeesta tuotteeksi – yhteistyö syvensi ymmärrystä
Verkkokoulutuksen rakentaminen oli iso projekti. Käsikirjoitusta muokattiin ja pelkistettiin useaan otteeseen, jotta monitasoisesta aiheesta saatiin selkeä, kohderyhmälle sopiva kokonaisuus. Kurssin kohderyhmänä on koko henkilöstö, josta suurin osa on lähihoitajia.
– Olimme yllättyneitä siitä, miten paljon itsekin jouduimme tekemään työtä sisällön kanssa. Työ kannatti, lopputulos on hyvä ja käyttökelpoinen, Aho-Mantila kertoo.
Esperin HR-asiantuntija Varpu Ahtonen kertoo, että yhteistyö Taitotalon kanssa syvensi ymmärrystä verkkokurssien tuottamisesta.
– Projektin edetessä syntyi yhteinen näkemys siitä, millainen kurssin sisällön tulee pedagogisesti olla. Loppuvaiheessa työskentely oli sujuvaa ja keskittynyttä. Oli selvää, että kaikki halusivat tehdä mahdollisimman vaikuttavan lopputuloksen, Ahtonen sanoo.
Kolme teemaa, 45 minuuttia – käytännönläheinen kokonaisuus
Verkkokurssi rakentuu kolmesta teemasta: ensimmäisessä osassa käydään läpi yhdenvertaisuussuunnitelman perusteet ja siihen liittyvä lainsäädäntö. Toinen osio keskittyy kulttuuritaustojen merkitykseen ja itsetuntemuksen rooliin arjen vuorovaikutuksessa. Kolmannessa osassa osallistuja saa konkreettisia työkaluja toimia rakentavasti monimuotoisessa työyhteisössä.
– Kurssi on rakennettu niin, että se on helppo suorittaa työn ohessa. Sen voi käydä osissa ja materiaalit ovat selkeitä ja havainnollistavia, Aho-Mantila sanoo.
– Emme halunneet luoda pelkkää tietopakettia, vaan kokonaisuuden, joka saa pysähtymään ja pohtimaan omaa toimintaa arjen tilanteissa, Ahtonen lisää.
Monimuotoisuus vaatii uudenlaista kohtaamista
Taitotalon asiantuntija Nina Patanen toimi koulutuksen sisällöntuottajana. Hänen mukaansa kulttuurinen monimuotoisuus ei ole vain rakenteellinen kysymys. Se liittyy suoraan ihmisten kohtaamiseen, itsetuntemukseen ja arjen asenteisiin. Patasen mukaan suomalainen työelämä on keskellä suurta muutosta.
– Työvoimaperäinen maahanmuutto on monella alalla välttämättömyys, koska väestörakenteemme ei yksin riitä vastaamaan työvoiman tarpeeseen. Samalla moninaisuus lisääntyy työyhteisöissä. Se tuo mukanaan paljon hyvää, mutta myös haasteita, jos niihin ei osata varautua, Patanen sanoo.
Patasen mukaan esimerkiksi kielitaidon vaihtelu, erilaiset aikakäsitykset, palautteen antamisen kulttuurierot tai näkemykset työn merkityksestä voivat aiheuttaa kitkaa työyhteisöissä, ellei niitä tunnisteta ja käsitellä.
– Monessa organisaatiossa ei vielä ole monimuotoisuus- tai monikielisyysstrategiaa. Silti oletetaan, että työyhteisö toimisi sujuvasti. Meidän pitää ymmärtää, ettei pelkkä suomen kielen osaaminen riitä. Tarvitaan yhteistä ymmärrystä ja dialogia, Patanen sanoo.
Patanen korostaa, että erilaiset ennakkoluulot ovat inhimillisiä. Tärkeintä on se, miten ennakkoluuloihin suhtaudutaan. Kielitietoisuuden näkökulmasta on tärkeää ymmärtää, että vaihteleva ja kehittyvä kielitaito ei koske vain maahanmuuttaneita. Kielenkäyttöön ja ymmärrettävyyteen on hyvä kiinnittää huomiota koko työyhteisön tasolla.
– Johtajan itsetuntemus on tässä avainasemassa. Vaikka puhutaan vaikeista ja herkistä asioista, kuten kulttuuritaustasta tai etnisyydestä, niistä on voitava keskustella. Se on vastuullista työyhteisön kehittämistä, Patanen kiteyttää.
Ennakointia ja arvojohtamista monimuotoisuuden ajassa
Patanen pitää arvokkaana sitä, että Esperi Care tarttui kulttuurisen moninaisuuden ja osallistavan työyhteisön kehittämiseen.
– On hienoa, että Esperi on halunnut olla tässä asiassa eturintamassa. He eivät ole odottaneet pakkoa, vaan toimivat arvojensa pohjalta. Se tekee heistä modernin työnantajan.
Patanen muistuttaa, että kulttuuritietoisuus työssä ei tarkoita sitä, että hallitsee kaikkien kulttuurien tavat ja perinteet. Sen sijaan kyse on kyvystä huomata, miten oma tausta, kieli ja ajattelutapa vaikuttavat vuorovaikutukseen. Toisaalta kyse on valmiudesta kuunnella, oppia ja kohdata.
– Työelämässä nämä eivät ole yksilön taitoja, vaan työyhteisöissä kehitettäviä asioita. Tarvitaan johtamista, joka luo tilaa avoimelle vuoropuhelulle ja kannustaa pohtimaan omaa roolia osana moninaista työyhteisöä, Patanen kiteyttää.
Osaamisen kehittäminen luo pitovoimaa
Esperillä Osallistava työyhteisö ja kulttuurinen moninaisuus -verkkokoulutus otetaan käyttöön vaiheittain. Esperillä työn ohessa oppiminen on luonnollinen osa henkilöstön osaamisen kehittämistä, ja oppimisen erilaiset mahdollisuudet ovat keskeinen keino sitouttaa henkilöstöä.
– Osaamisen kehittäminen ja mahdollisuus kehittyä ovat pitovoimatekijöitä hoiva-alalla. Tämä kurssi on yksi tapa osoittaa, että näihin asioihin oikeasti panostetaan, Aho-Mantila sanoo.
Yhteistyö Taitotalon kanssa saa Aho-Mantilalta kiitosta.
– Taitotalolla on aitoa tahtoa ymmärtää asiakkaan maailmaa. Kurssin rakentaminen oli meille uusi aluevaltaus, ja olemme iloisia, että lähdimme mukaan, Aho-Mantila sanoo.
Teksti: Johanna Rautio
Kuva: Esperi Care
