31.8.2026
Päiväkodissa pieni lapsi seurasi muita ja näytti pärjäävän arjessa. Vasta myöhemmin selvisi, ettei hän osannut pyytää vettä. Kotona vanhempi ihmetteli, miksi lapsella oli päiväkotipäivän jälkeen aina niin kova jano.
Esimerkki pysäyttää Salla-Anri Laineen. Jos yhteistä kieltä ei vielä ole, hiljaisuus voidaan tulkita helposti merkiksi siitä, että lapsi ymmärtää. Todellisuudessa hän saattaa vain seurata muita.
– Me menemme ryhmän mukana. Jos toiset lähtevät ulos, minäkin lähden ulos. Siksi pitäisi pysähtyä katsomaan pintaa syvemmälle ja tarkastella, ymmärtääkö lapsi oikeasti vai onko se vain meidän tulkintamme, Salla-Anri sanoo.
Kielitietoisuus kulkee mukana Salla-Anrin työssä
Salla-Anri työskentelee Porvoon kaupungilla varhaiskasvatuksen asiantuntijana. Hänen vastuualueisiinsa kuuluvat kieli-, kulttuuri- ja katsomustietoisen pedagogiikan kehittäminen, henkilöstön kouluttaminen, oman äidinkielen opetuksen koordinointi ja verkostotyö. Hän tukee henkilöstöä päiväkotiryhmissä ja tekee samalla hallinnollista kehittämistyötä.
Polku tehtävään ei ollut aivan suoraviivainen. Salla-Anri valmistui alun perin baletinopettajaksi ja työskenteli taiteen perusopetuksessa. Vuonna 2013 puolen vuoden sijaisuudeksi ajateltu työ varhaiskasvatuksessa johti ensin varhaiskasvatuksen opettajaksi ja myöhemmin kieli- ja kulttuuriopettajaksi.
– Kielitietoisuus on se ilosanoma, jota vien varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa eteenpäin, Salla-Anri kertoo.
Koto-osaajat-hankkeen koulutus toi mukaan työyhteisön näkökulman
Kielitietoisuus oli Salla-Anri Laineelle tuttu teema jo ennen koulutusta. Hän halusi kuitenkin syventää osaamistaan ja löytää uusia keinoja tukea varhaiskasvatuksen henkilöstöä monikielisyyteen liittyvissä kysymyksissä. Taitotalon Koto-osaajat-hankkeen puitteissa järjestetty koulutus tarjosi siihen luontevan mahdollisuuden.
Kielitietoisuuskoulutusta on hankkeen puitteissa järjestetty viidessä kaupungissa, joista Porvoo on ollut yksi. Kunkin kaupungin työntekijöiden kanssa on puhuttu kielitietoisesta työotteesta neljänä iltapäivänä. Tavoitteena on ollut, että kiinnostuneet osallistujat voivat ryhtyä kielituutoreiksi omassa työyhteisössään.
Koulutuksessa Salla-Anrin huomio laajeni siihen, miten kielitietoisuutta voidaan vahvistaa työyhteisössä ja koko organisaatiossa. Myös ymmärrys kielitaidon eri tasoista syveni. Aiemmin Salla-Anri oli tarkastellut kielitietoisuutta lasten ja pedagogiikan näkökulmasta.
– Kukaan ei synny valmiiksi kielitietoisena. Me emme voi olettaa, että ihminen tietää automaattisesti, miten kielitietoisesti toimitaan. Näitä asioita voi ja pitää opetella, Salla-Anri sanoo.
Kuvista, selkokielestä ja keskustelusta syntyy ymmärrystä
Kielitietoisuus näkyy päiväkodin arjessa hyvin konkreettisesti. Kun ulos lähtemistä havainnollistetaan kuvalla samalla, kun aikuinen kertoo asiasta ääneen, lapsen ilme voi yhtäkkiä kirkastua: nyt hän tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu. Yhteistyössä perheiden kanssa apuna voivat olla tulkki, kuvat, käännetyt tekstit ja selkokieli.
Kielitietoisuus ei tarkoita vain suomen tai ruotsin oppimisen varmistamista. Salla-Anri kuvaa sitä laajaksi kielellisen yhdenvertaisuuden sateenvarjoksi, jonka alla tunnistetaan kielten merkitys vuorovaikutuksessa, oppimisessa, kasvussa ja osallisuudessa. Kieli- ja kulttuuritietoisuus kulkevat hänen mukaansa käsi kädessä. Selkeä kieli voi auttaa myös äidinkielistä ihmistä, jolle monimutkaisen tekstin ymmärtäminen on vaikeaa.
Koulutuksen jälkeen Salla-Anri ja hänen kielituutorityöparinsa ovat alkaneet viedä oppeja käytäntöön. Henkilöstölle on järjestetty koulutusta, ja päiväkodin johtajille on suunniteltu omaa koulutusta. Johtajat ja hallinnon työntekijät ovat myös pohtineet yhdessä, millaista tukea päiväkotien arjessa tarvitaan.
– Me tarvitsemme tietoa, ymmärrystä ja yhteistä keskustelua. Kun ihmiset jakavat kokemuksiaan ja tarkastelevat omaa toimintaansa, asiat voivat muuttua, Salla-Anri toteaa.
Muutos alkaa lempeän rehellisestä peiliin katsomisesta
Kielitietoisuuden kehittämisessä vaikeinta voi olla omien toimintatapojen tunnistaminen. Salla-Anrin mukaan muutos alkaa siitä, että jokainen uskaltaa kysyä itseltään, voisiko omassa tavassa puhua, kirjoittaa tai kohdata olla jotakin muutettavaa. Joskus voi olla vaikea myöntää itselleen, että aiemmin opitut tavat tai maneerit voivat tietämättämme estää meitä toimimasta kielitietoisesti.
Työn merkitys löytyy pienistä oivalluksista. Kun joku kertoo tarkastelevansa omaa toimintaansa uudella tavalla, Salla-Anri kokee onnistuneensa.
– Ajattelen, että pienetkin muutokset menevät isompaan hyvän laariin. Kielitietoisuudessa ei tulla koskaan valmiiksi, vaan opimme koko ajan lisää, hän sanoo.
Lisätietoa hankkeesta
Koto-osaajat on Kuntoutussäätiön ja Taitotalon kehittämishanke, joka vahvistaa kotoutumisen ja työllistymisen parissa työskentelevien ammattilaisten kielitietoisen ohjauksen osaamista. Hankkeessa koulutetaan asiantuntijoita hyödyntämään kielitietoisia menetelmiä, tuetaan maahan muuttaneiden kielenoppimista sekä levitetään hyviä käytäntöjä eri organisaatioihin. EU:n osarahoittama hanke toteutetaan vuosina 2024–2026.
Lue myös
Toimiva, monikielinen työyhteisö
Valmennuksemme tarjoavat konkreettisia ja arkeen vietäviä toimintamalleja monikielisiin ja monikulttuurisiin työyhteisöihin – eri roolien tarpeet huomioiden.
Koto-osaajat, kielitietoisen ohjausosaamisen ja kotoutumisen työotteen kehittämishanke
Koto-osaajat – Kielitietoisen ohjausosaamisen ja kotoutumisen työotteen kehittämishanke alkoi 1.9.2024 ja päättyy 31.12.2026.
Lisätietoja
Kysy lisää hankkeesta Anni Piikiltä ja kielitietoisuuskoulutuksista Katja Kontokselta.
