Ennustan: Ennustava automatiikka ja oppiminen yleistyy lämmityksen ohjauksessa vauhdilla Blogi

Lukuisien tutkimusten mukaan me ihmiset vietämme 90 % ajastamme sisätiloissa, joten sisäilman laadun merkitys terveydellemme on valtava. Sisäilman laadun tärkein komponentti viihtyvyyden näkökulmasta on lämpötila.

17.9.2021

Harri Fränti blogi

Nykyaikainen anturointiteknologia mittauslähettimien kanssa on kehittynyt huimasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Antureista on lähes poikkeuksetta poistuneet liikkuvat osat. Nämä ovat korvautuneet puolijohde- ja ohutkalvoteknologioilla. Lämpötila-anturiin sisäänrakennettu anturielementti muuntaa sen aistiman lämpötilan sähköiseksi signaaliksi. Teknologian kehitys on tuonut lämpötilan mittaamiseen pitkän elinkaaren, suuren tarkkuuden ja hyvän luotettavuuden. Teknisesti lämpötila on siis mitattavissa hyvin edullisesti jatkuvatoimisesti ja data kerättävissä digitaalisesti käyttöön.

Lämmönsääteyn lait

Bill Bryson kuvaa kirjassaan ”Keho, opas asukkaalle” hyvin termodynamiikan lainalaisuuksia jotenkin näin. Esineen tilavuuden kasvaessa sen suhteellinen pinta-ala pienenee. Tämä on meille tuttua ilmapalloon puhallettaessa. Mitä täydempi pallo on, sitä enempi pallon sisäosa hallitsee kokonaisuutta.

Lämpö haihtuu pinnoilta, joten mitä enempi pinta-alaa on suhteessa tilavuuteen, sitä enemmän täytyy tehdä töitä pysyäkseen lämpimänä. Hiiren on siis tuotettava lämpöä paljon nopeammin kuin norsun ja tästä syystä hiiren sydän lyö kuusi sataa kertaa minuutissa ja norsun sydän tyytyy kolmeenkymmeneen kertaan. Hiiren on syötävä joka päivä puolet painostaan, jotta se ei menehtyisi. Ihmisille riittää kahden prosentin syöminen painostaan tyydyttääksemme energiantarpeemme eli pitääksemme lämpötilamme sopivana.

Jos olisimme vaihtolämpöisiä, kuten krokotiili ja useimmat muut matelijat, meille riittäisi 1/30 osa siitä energiamäärästä, jonka krokotiili tarvitsee. Krokotiilille riittää siis ruokailu kerran kuukaudessa meidän päivittäisen ruokailumme sijaan. Päivittäisen syömisen vastineeksi saamme toki kyvyn liikkua myös yöllä ja kylmällä säällä. Yleisestikin ottaen olemme reaktiivisempia kuin matelijatoverimme.

Ymmärtääkseen lämmitystä on hyvä ymmärtää ihmistä

Ruumiinlämpömme vaihtelee hieman päivän mittaan, viileimpiä olemme juuri noustuamme aamulla ja korkeimmillaan kehon lämpötila on illalla. Ihmiskehon tärkeiden elinten lämpötila pysyy kuitenkin tarkasti +/- 0,2 asteen vaihteluvälissä. Kehoamme voidaan jäähdyttää hikoilemalla tai lämmittää hytisemällä mutta kovin suuria poikkeamia aivomme eivät kestä. Hypotalamus komentaa meidät siis joko hytisemään tai hikoilemaan, jos aivojen lämpötila uhkaa muuttua. Olemme siis äärimmäisen tehokkaita lämmönvaihtimia, joiden tehtävänä on pitää aivojemme lämpötila 37 asteessa.

Yksilölliset lämpöviihtyvyyserot ovat puolestaan hyvin merkittäviä, äärimmillään jopa kuusi astetta. Jo yhden asteen muutos sisälämpötilassa vaikuttaa kiinteistön energiankulutukseen viiden prosentin verran. Lämpötilamieltymyksillä ja tottumuksilla on siis valtava vaikutus energiankulutukseen.

Lämmönsäätöjärjestelmät eivät ole yhtä viisaita kuin ihmiskeho, mutta ne kehittyvät koko ajan

Energiatehokkuutta parannettaessa on tärkeää huolehtia siitä, että työn tekeminen ei vaarannu. Nykyaikaisilla automaatiojärjestelmillä voidaan kerätä tietoa asukkaiden kokemasta miellyttävästä lämpötilasta ja ottaa algoritmiin mukaan myös sääennusteet. Säästöpotentiaalit asumis- ja työtyytyväisyyttä samalla parantaen ovat merkittäviä. Kun henkilö viihtyy lämpöolojen osalta mahdollisimman hyvin, hänen työtehokkuutensakin on optimaalinen.

 

Harri Fränti toimii kouluttajana talotekniikan alalla sekä isännöinnissä. Fräntin mielestään energiatehokkuus on tärkeintä, kaikki muu on pähkinöitä. Lisäksi hänen sydäntään ovat lähellä Lean-asiat.