24.4.2024
Nykytilanteesta voidaan osuvasti todeta, että vanhat tavat ja uudet polut.
Ihmiset ovat tarkkoja ja tunnollisia sen suhteen, mikä on hyödyllistä ja mikä haitallista. Näyttää kuitenkin siltä, että käyttäytymiseen vaikuttaa enemmän rutiini, kuin tietoinen pohdinta valintojen hyödyistä ja haitoista.
Rutiinit ovat vallalla myös käyttäytymisessä, jolla voi olla potentiaalista vaikutusta ympäristöömme. Rutiineista näkyy, että ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen ovat vaikuttaneet yksilöllisiin arvoihin, valintoihin ja käyttäytymiseen, mikä on hieno asia. Tarvitaan kuitenkin tekoja, uusia erilaisia tekoja.
Ilmastonmuutos terminä alkaa jo olla enemmistölle tuttu, mutta sen sisällön ymmärtäminen ja sisäistäminen vaativat vielä tarkempaa pohdintaa. Tarvitsemme kannustusta ja oikeita ohjeita, jotta toimintamme kehittyy kestävämpään suuntaan. Opetellaan yhdessä uusia toimintatapoja.
Miten helppoa tai vaikeaa on muuttaa omia tapoja käyttää energiaa?
Kun lähdet työhuoneesta, sammutatko
– valot
– av-laitteet kuten tykin
– tulostimet
– tietokoneen?
Onko kännykkä koko ajan laturissa?
Entä kotona?
Onko televisio auki koko illan, vaikka puuhailet muuta? Selaatko tablettia ja kännykkää samalla kun katsot televisiota? Onko sinulla valot päällä eteisessä koko illan, vaikka kukaan ei varsianisesti vietä siellä aikaa?
Vaikka elektroniikkalaitteet ovat nykyään energiatehokkaita ja valaistusratkaisut kuluttavat entistä vähemmän energiaa, kohtaamme yhä ongelman: monet laitteet ja valot jätetään turhaan päälle, mikä lisää energiankulutusta huomattavasti ajan myötä.
Miten tapoja muutetaan? Energiatehokkuus alkaa kuitenkin ihmisestä.
Mitä se tarkoittaa? Se tarkoittaa juuri niiden uusien toimintatapojen opettelua.
Me, sinä ja minä valitsemme sen, miten kulutamme energiaa ja sähköä.
Sähkön käytön optimoinnista
Sähkön käyttöä tulisi optimoida ajallisesti hyödyntämällä edullisia ja runsaita sähköntarjontahetkiä mahdollisimman paljon. Tämän strategian pitkän aikavälin hyödyt voivat näkyä alentuneina sähkösopimusten hintoina. Sähkönkäytön ajankohdalla on todella merkitystä. Ollaan energiafiksuja ja ohjataan kulutuksemme astetta osuvampiin hetkiin.
Huoneen lämpötila on hyvä pitää 21 asteessa. Korkeampi lämpötila on tarpeeton ja kuluttaa energiaa turhaan. Yksi aste lämpötilassa vastaa viittä prosenttia sähkölaskussa. Voimme yhdessä tehdä nopeavaikutteisia ja konkreettisia energiansäästötoimia ja säästää merkittäviä määriä.
Käytän lämmintä vettä viisaasti
Suomalaiset voivat säästää helposti energiaa järkevällä suihkussa käynnillä. Lämpimän käyttöveden osuus on 40 % kulutuksesta, joten on helppo ymmärtää syntyvä säästö. Käytätkö sinä suihkussa aikaa 3 vai 10 minuuttia? Säästö on huima, kun pesee itsensä ripeästi eikä laske vettä turhaan. Suihkun voi esimerkiksi sammuttaa hiusten pesun ajaksi.
Vedenkulutuksen hillitsemiseksi on tärkeää pitää kodin vesipisteet kunnossa. Tippuva hana tai loriseva wc-istuin kuluttavat kohtuuttomasti vettä. Korjaa, huolla säännöllisesti ja pidä kunnossa kaikki vesipisteet. Hanki vedenkulutusta säästävät hanat.
Haluatko olla mukana?
Uuteen ilmastolakiin on kirjattu seuraavaa: Vuonna 2035 Suomi tuottaa hiilidioksidipäästöjä korkeintaan sen verran kuin niitä voidaan sitoa hiilinieluihin. Suomi on siis pyrkimässä tavoitteeseen 15 vuotta aiemmin kuin EU kokonaisuutena, ja ensimmäisten hyvinvointivaltioiden joukossa maailmassa.
Haluatko olla mukana tekemässä tulevaisuuden Suomea? Minä vastaan: kyllä!
Liisa Pajari toimii Taitotalossa ympäristövastaavana ja palveluasiantuntijana.
